Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kannattaako tälläisessä tilanteessa hakea sairaslomaa?

Vierailija
29.05.2016 |

Työ on minulle henkireikä. Pystyn unohtamaan huoleni keskittyessäni töihini. Minulla on kuitenkin elämässä kriisi, joka vaatii nyt paljon toimintaa, jotta lapseni arki normalisoituu. Asiat ovat arkoja enkä ole ehtinyt käsitellä kokemiani traumoja riittävästi. Olen keskittynyt vain töihin ja perusarkeen eron jälkeen. Pelkään miten työpaikka reagoi jos haen vielä viikon sairaslomaa. Minun pitäisi saada kriisiterapiaa jo aiemmin tapahtuneisiin traumatilanteisiin. Asiantuntijat ovat sitä mieltä että lapsi on nyt prioriteetti yksi. Olen kuin puun ja kuoren välissä. Olen periaatteessa työkykyinen, mutta en kuitenkaan tiedä purskahtaisinko itkuun kesken työpäivän. Miten esimiehet reagoivat jos sairasloma jatkuu?

Olen periaatteessa äärimmäisen nopea ja tehokas työntekijä. Siinä mielessä tunnen, että minuun luotetaan. Olen myös murehtija ja kiltti tyttö, joka ei osaa sanoa aina ei. Aherran itseni usein piippuun ja jätän jopa syömättä jos tunnen etten ehdi tehdä kaikkea.

Mitä teen?

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
29.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Palkaton vapaa. Miks työnantajan pitäisi maksaa sulle palkkaa kun itket eroa?!

Vierailija
2/13 |
29.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Palkaton vapaa. Miks työnantajan pitäisi maksaa sulle palkkaa kun itket eroa?!

Koska lain mukaan työnantajan kuuluu maksaa työkyvyttömyysajalta palkkaa, ainakin useimmiten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
29.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Palkaton vapaa. Miks työnantajan pitäisi maksaa sulle palkkaa kun itket eroa?!

En itke eroa vaan kyseessä on reaktio stressiin jonka taustalla on vaikeita tapahtumia. Olen ajatellut että menen sitten töihin. Joudun kuitenkin hoitamaan samalla virallisia asioita, joiden vuoksi yksi työpäivä jää lyhyeksi. Minulle sanotaan että työpaikkoja tulee ja työpaikkoja menee ja että keskity nyt että nämä asiat saadaan kuntoon. En saa vielä mitään elatusmaksuja ja viikonkin palkaton romuttaa talouttani. En missään nimessä halua menettää työpaikkaani.

Jos kyseessä olisi pelkkä eroitku niin eihän se olisi kuin kärpäsen kakka. Minun huoleni ovat suurempia.

Vierailija
4/13 |
29.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkaton vapaa. Miks työnantajan pitäisi maksaa sulle palkkaa kun itket eroa?!

Koska lain mukaan työnantajan kuuluu maksaa työkyvyttömyysajalta palkkaa, ainakin useimmiten.

Eikö se ole työnantajankin etu, että työntekijä saa elämänsä niin järjestykseen, että pystyy panostamaan työhönsä täysipainoisesti.

Vierailija
5/13 |
29.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi työnantajan pitäisi maksaa siitä, että työntekijä kokee kokemuksia? Palkaton vapaa on relevantti vaihtoehto.

Vierailija
6/13 |
29.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi työnantajan pitäisi maksaa siitä, että työntekijä kokee kokemuksia? Palkaton vapaa on relevantti vaihtoehto.

Arvaa koenko tässä nyt syyllisyyttä teen sitten mitä tahansa? On surullista että tietyt tahot eivät ymmärrä missä paineessa olen yksityisellä. Minulle vain sanotaan, että kumpi on tärkeämpi lapsi vai työ.

Ja mitä tulee kokemuksiin, niin toivon ettei pahin vihamiehenikään koskaan kohtaa samanlaisia kokemuksia joita minä olen kohdannut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
29.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli maksattaisit työnantajalla yksityiselämän vaikeudet.

Vierailija
8/13 |
29.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toivottavasti moni taho lukee tämän ketjun ja ymmärtää missä ristipaineessa pienen lapsen äiti on työelämässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
29.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eli maksattaisit työnantajalla yksityiselämän vaikeudet.

:-( Mikä on yksityiselämä? Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus. Diagnosoidulla stressireaktiolla on sairaskoodi.

Vierailija
10/13 |
29.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lääkäri toteaa sairausloman tarpeellisuuden, mutta työnantaja päättää, maksaako palkan. Työnantajalla on mahdollisuus sijoittaa työntekijä toistaiseksi muihin töihin, jos hän ei kykene omiinsa.

Ymmärrän, että ap:lla on vaikeaa, mutta miksi ihmeessä työnantajan tulee kantaa taloudellinen vastuu hänen yksityiselämästään? Meillä on varsin toimiva ratkaisu saada jäädä pois töistä, kun perhettä kohtaa kriisi. Miksi sitä ei käytetä? Siksikö, että työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa ko. poissaolosta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
29.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti moni taho lukee tämän ketjun ja ymmärtää missä ristipaineessa pienen lapsen äiti on työelämässä.

Juuri siksi pienen lapsen äiti ei kuulu työelämään, jos ainoa syy olla töissä on saada työnantaja maksamaan palkkaa vapaapäivistä.

Vierailija
12/13 |
29.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olet työkyvytön kokemasi poikkeuksellisen stressin vuoksi, olet lääkärin diagnoosilla oikeutettu palkalliseen sairauslomaan. Ihan hyvällä omatunnolla.

Jos olet työkykyinen, työehtosopimuksessasi todennäköisesti on todettu jotain oikeudesta palkalliseen ja palkattomaan vapaaseen pakottavista perhesyistä ja lapsen sairauden vuoksi. Käytä hyvin mielin niitäkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
29.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri toteaa sairausloman tarpeellisuuden, mutta työnantaja päättää, maksaako palkan. Työnantajalla on mahdollisuus sijoittaa työntekijä toistaiseksi muihin töihin, jos hän ei kykene omiinsa.

Ymmärrän, että ap:lla on vaikeaa, mutta miksi ihmeessä työnantajan tulee kantaa taloudellinen vastuu hänen yksityiselämästään? Meillä on varsin toimiva ratkaisu saada jäädä pois töistä, kun perhettä kohtaa kriisi. Miksi sitä ei käytetä? Siksikö, että työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa ko. poissaolosta?

Traumaperäinen stressihäiriö on luokiteltu diagnostiset kriteerit täyttäväksi sairaudeksi, eli on ihan samalla lailla sairaus kuin vaikkapa käden murtuminen.