Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Naurattaa ja vähän ärsyttääkin työkavereiden kitinä siitä, ettei ole muka varaa mihinkään

Vierailija
24.05.2016 |

Työpaikallani suurin osa ihmisistä on hyvin tarkkaan mediaanipalkkaisia, bruttokuukausipalkka seikkailee siellä 3000-3500 euron välillä. Töissä joku valittaa ihan jatkuvasti sitä, miten mielellään tekisi sitä ja tätä, jos vain olisi varaa. Että ei ole keskituloisella perheellä varaa käydä Linnanmäellä kun reissu nielisi ainakin 200 euroa, mistä repii rahat lukioon menevän tietokoneeseen ja niin edelleen. Melkein päivittäin tulee jossain yhteydessä ilmi, että "ei näillä liksoilla" ja miten suunnilleen ollaan sossun luukulla kun saadaan nettona kuussa käteen reilut 2000 euroa. Se on toki ihan totta, etten kovin tarkkaan voi kenenkään talousasioita tuntea ja taustalla saattaa olla vaikka mitä, mutta en suostu uskomaan, että tuon "köyhyysliigan" joka ainoa henkilö on mennyt takaamaan jonkun toisen lainoja lamavuosina, joutuu maksamaan jotain isomummon sairaalalaskuja, osti pahaksi onnekseen läpimädän talon tai muuta vastaavaa.

Eikä tuossa nyt muuten mitään, mutta kun nuo "köyhät" asuvat isoissa omakotitaloissa, ajavat uudehkoja autoja (perheen molemmilla vanhemmilla tietysti omansa), hiukset, kynnet ja ripset ovat laitetut, vaatteetkaan eivät mistään kierrätyskeskuksesta varsinaisesti. Se, että raha menee asumiseen, yksityisautoiluun ja vaikka lasten kalliisiin harrastuksiin (ei sillä, minusta lasten harrastukset ovat oikein hyvä rahanreikä) on ihan puhdas arvovalinta, eikä se 350 000 euron omakotitalossa keskipalkkaisen miehensä kanssa asuva ole KÖYHÄ, vaikka sen talon maksamisen jälkeen ei Thaimaahan lennetäkään.

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
24.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näin juuri. Kysymys on valinnoista, hyvin harvalla on varaa kaikkeen.

Vierailija
2/9 |
24.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on sama kokemus. Sain puolivahingossa lapsen kesken yliopisto-opintojen ja sitten siihen graduvaiheeseen vielä toisenkin. Ehti siis tulla tutuksi kirppareiden lastenvaatetarjonta, ilmaisten lastenkonserttien bongailu ja lihaperunasoselaatikon jatkaminen soijarouheella. Kun sitten sain tuollaisen vastaavan 3000 e/kk työpaikan valmistumiseni jälkeen ja olin siitä rahamäärästä ihan mykistynyt, hämmennyin työkavereiden masistelua pienestä palkasta ja siitä, että heillä ei ole muka varaa tyyliin lähteä autolautalla Tallinnaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
24.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo mä tunnen myös näitä "köyhiä". Jotka kovaan ääneen kadehtii sossun asiakkaita jotka makaavat vaan, kun itse tekevät niin hirveästi hommia eikä yhtään mihinkään ole rahaa. Paitsi että asuntovelkaa pitää lyhentää 1500 e/kk, on täysin välttämätöntä pitää KAHTA pari vuotta vanhaa autoa ("pitäähän sen olla turvallinen") joita lyhennetään jollain tonnilla kuussa, molemmissa täyskaskot tottakai. Sitten on aivan pakko ostaa lapsille monen sadan euron haalarit joka syksy, käydä Thaimaassa vähintään kerran vuodessa, juhannukseksi vuokrata mökki jostain ja vähintään kerran kuussa käydä kapakassa ja laittaa monta sataa haisemaan. Ihan pakko on myös olla kuntosalikortti, rakennekynnet ja volyymiripset.

Mutkun laskujen ja näiden muiden megapakollisten menojen jälkeen ei jää kuin 1000 e kauppaan ja sossun rahallakin tän kokoisella perheellä pitäis jäädä 1200, yhyy.

Vierailija
4/9 |
24.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun sisko on noita köyhiä. Rakennuttivat ison talon, perheessä kaksi alle viisi vuotta vanhaa autoa, ulkomaille pitää päästä vähintään kerran vuodessa, blogien ja Facebookin selailuun tarvitsee iMacin, lapset on varpaankärjistä päälakeen trendimerkkeihin puettuja, kuntosaliksi ei kelpaa mikään muu kuin se 100 e/kk kuntokeskus ja tietty sisustuskin pitää uusia puolen vuoden välein, siis ihan ruokaryhmistä ja kattolampuista alkaen. Sitten ihmettelee huuli pyöreänä, että miten meillä muka on varaa lähteä ex tempore ulos syömään tai ostaa konserttilippuja, vaikka jonkun maailmanluokan tähden lippu on nii-ii-iin kallis - kuitenkin kahdelta aikuiselta halvempi, kuin sun lapsesi kakkostoppahaalari. 

Vierailija
5/9 |
24.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valintoja, valintoja. Jostain näitä valittajia aina löytyy. Kuitenkaan äänekkäimmät valittajat eivät ole valmiita priorisoimaan rahankäyttöään toisin, ilmeisesti on mielekkäämpää tavoitella hampaat irvessä ja Visa tapissa sitä keskiluokkaista unelmaa, johon kuuluvat ne parin vuoden välein vaihdettavat autot ja koko perheen laskettelulomat, oli niihin varaa tai ei.

Tai sitten sitä rahankäyttöä ei vaan ole koskaan tarvinnut opetella. Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot, on edelleen paikkansapitävä sanonta.

Mutta ymmärrän Omalla työpaikallani suurinta mekkalaa köyhyydestään pitää mies, joka tienaa tonnin kuussa kuin minä, joka olen kahden tonnin brutollani pienipalkkainen, mutten köyhä enkä velkainen. Meillä on kieltämättä elämäntyyleissä eroja ;)

Vierailija
6/9 |
24.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Valintoja, valintoja. Jostain näitä valittajia aina löytyy. Kuitenkaan äänekkäimmät valittajat eivät ole valmiita priorisoimaan rahankäyttöään toisin,

Joo eivät tosiaan ole. Olen aika monen vihat saanut niskaani, kun olen erehtynyt kyseenalaistamaan esim. pakottavan tarpeen tilata kuukausittain uusia alusasuja ulkomailta tai viihde-elektroniikan hankkimisen luotolla kun ei muuten ole varaa. Tiedoksenne, että nämä ovat siis inhimillisen elämän ehdottomia minimiedellytyksiä, joita ei voi kyseenalaistaa syyllistymättä ihmisoikeusrikkomukseen. Ei sillä, en minä muuten puutu toisten rahankäyttöön mutta jos joudun sitä vikinää kaiket päivät kuuntelemaan niin pakkohan sille on jotain tehdä.

t. 3

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
15.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pakko nostaa, kun on niin ajankohtaisia ketjuja täällä tätä ajatellen!

Vierailija
8/9 |
15.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä saan bruttona 3400, nettona 2100. Mieheni netto on noin 1200. Vaikka minä tienaan helkkaristi joidenkin mielestä, yhteinen nettomme on alle 3500. Siitä maksetaan omakotitalon asuntolaina, kahden auton ylläpito, kaikki laskut, päiväkoti, koko eläminen. Yksityisautoilla pitää, koska työpaikat ovat 20 ja 50 kilometrin päässä eikä niihin julkisilla pääse. Bensa maksaa. Minun autoni on 13 vuotta vanha, mieheni auto on viime vuosisadalta. Uusiin ei ole varaa. Olin tuossa juuri kolme vuotta perheen ainoa palkansaaja, joten säästöt hupenivat sinä aikana.

Asuminen on kallista, ja lapsiperheessä ruokaankin menee rahaa, samoin alati uusiin vaatteisiin ja harrastusvehkeisiin lasten kasvaessa. Emme matkustele kuin ehkä kerran vuodessa johonkin huvipuistoon. Mielestäni emme ole köyhiä, mutta emme myöskään niin varakkaita, kuin jotkut kateelliset ajattelevat. Rahaa meillä jäisi enemmän, jos asuisimme vaikka toisen työpaikan naapurissa kerrostalokolmiossa, mutta en näe sellaista elämää elämisen arvoisena. Minä olen itse lähtöisin perheestä, jossa oltiin koko vuosi vedellä ja leivällä, jotta päästiin kerran vuodessa etelään. Minä mieluummin elän niin, että kulutan tulojani ja elän mukavasti kuin että ei olisi mitään muita mukavuuksia elämässä kuin yksi viikko vuodessa.

Silti toivoisin, että tulisi vielä enemmän rahaa. Jos vaikka saisi sen uuden auton, tai edes jonkun tältä vuosikymmeneltä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
15.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä saan bruttona 3400, nettona 2100. Mieheni netto on noin 1200. Vaikka minä tienaan helkkaristi joidenkin mielestä, yhteinen nettomme on alle 3500. Siitä maksetaan omakotitalon asuntolaina, kahden auton ylläpito, kaikki laskut, päiväkoti, koko eläminen. Yksityisautoilla pitää, koska työpaikat ovat 20 ja 50 kilometrin päässä eikä niihin julkisilla pääse. Bensa maksaa. Minun autoni on 13 vuotta vanha, mieheni auto on viime vuosisadalta. Uusiin ei ole varaa. Olin tuossa juuri kolme vuotta perheen ainoa palkansaaja, joten säästöt hupenivat sinä aikana.

Asuminen on kallista, ja lapsiperheessä ruokaankin menee rahaa, samoin alati uusiin vaatteisiin ja harrastusvehkeisiin lasten kasvaessa. Emme matkustele kuin ehkä kerran vuodessa johonkin huvipuistoon. Mielestäni emme ole köyhiä, mutta emme myöskään niin varakkaita, kuin jotkut kateelliset ajattelevat. Rahaa meillä jäisi enemmän, jos asuisimme vaikka toisen työpaikan naapurissa kerrostalokolmiossa, mutta en näe sellaista elämää elämisen arvoisena. Minä olen itse lähtöisin perheestä, jossa oltiin koko vuosi vedellä ja leivällä, jotta päästiin kerran vuodessa etelään. Minä mieluummin elän niin, että kulutan tulojani ja elän mukavasti kuin että ei olisi mitään muita mukavuuksia elämässä kuin yksi viikko vuodessa.

Silti toivoisin, että tulisi vielä enemmän rahaa. Jos vaikka saisi sen uuden auton, tai edes jonkun tältä vuosikymmeneltä.

Veroprosentti? Ei nyt ihan noin kova kuitenkaan