Masentaa, kun läskin takia ei voi nauttia kesästä ja olla ulkona :(

ota karkkia niin helpottaa.

Laihduta läski. Syömällä sinä olet läskisi saanut joten olisiko aika syödä vähemmän ja liikkua enemmän.

Paljonko lihoit ja miksi? Sinne vaa ulos käpeksii ja ostelee kevyttä evästä.

No mitä sä täällä valitat? Oo syömättä, ni sillä se korjaantuu.

Aurinkolasit ja leveälierinen kesähattu.

Parasta ja keveintä päälle.

Ja sit vaan häpeämättömästi baanalle.

Jos et itse pysty kehosi nykytilaa hyväksymään niin kuka muukaan?

Asia ei parane jäämällä kotioloihin mussuttamaan lohtumässyä, tee vastaliike.

Minä 97/162 en anna läskien häiritä.

Se on muiden ongelma, jos silmiä särkee.

Eihän se mitään haittaa jos olet lihonnut. So what. Sinne vaan ulos nauttimaan. On siellä kuule paljon muitakin lihavia. Tai riippuu missä maassa oleskelet. Siinä ne kilot lähtee ulkoillessa ja samalla voi koittaa vahtia vähän syömisiä. Turha jättää elämää elämättä vain sen takia kun on tullut kiloja.

Mä oln kans aivan rikki. 20 kg raskauskiloja, kroppa aivan järkyttävä, vielä niin kipee synnytyksestä ettei pysty urheilemaan. Makaan vauvan pimeässä makkarissa, verhot tiukasti ikkunan edessä:(

Minulla meni yksi kesä lihomisen takia väliin. Häpesin olomuotoani niin paljon, että olin pääasiassa vain kotona. Seuraavana kesänä -20 kg :)

Vierailija kirjoitti:

Olen lihonut tosi paljon tän kevään aikana erinäisistä syistä. En pysty hyväksymään kroppaani, näytän kamalalta bikineissä ja jopa vähissä vaatteissa. En voi edes käyttää vartalonmyötäistä normaalia toppia, koska jenkkikset ja makkarat tursuaa. Olen aina rakastanut kesää, auringonottoa ja vähäistä pukeutumista. Nyt istun sisällä, koska kuuma aurinko on ahdistava peittävissä vaatteissa enkä halua olla julkisesti bikineissä ottamassa aurinkoa. Rannalla hengailu, allasbileet ja kaikki muukin sosiaalinen elämä jää multa väliin. Asun siis ulkomailla väliaikaisesti, mutta haluaisin vain tulla kotiin Suomeen keräämään itseäni :(

Minä luulin tuon otsikon perusteella, että kotinurkillasi pyörii joku läski tyyppi jonka pelkäät alkavan ahdistella sua jsa siksi et uskalla nauttia kesästä etkä olla ulkona. Hyvä kun selvisi, että esteenä sille onkin oma ylipainosi eikä mikään pelottava läski stalkkeri. Tosin jollekin voi myös olla todellisuutta jonkun kyseenalaisen henkilönkin takia, tämä, että "masentaa kun läskin takia ei voi nauttia ja kesästä ja olla ulkona."

Totta, se sisällä mököttäminen on aina ratkaisu kaikkeen.

Onhan se varmaan hirveetä jos koko itsetunto ja minuus on ulkonäön ympärille rakennettu. 

Vierailija kirjoitti:

Mä oln kans aivan rikki. 20 kg raskauskiloja, kroppa aivan järkyttävä, vielä niin kipee synnytyksestä ettei pysty urheilemaan. Makaan vauvan pimeässä makkarissa, verhot tiukasti ikkunan edessä:(

Mene vauvan kanssa ulos, mielikin piristyy. Älä tee lapsellesi tuota.

Sattuuko aloittaja tietämään, että milloin ihminen on ns.rantakunnossa?

-Aina, jos sinne rannalle pääsee.

Etelän lomarannoilla on ihmisiä, jotka painavat varmaan 200 kiloa, mutta kyllä ne sekaan sopii siinä, missä luuviulutkin.

Mulla on sama ongelma. Ahdistukseen syömäni lääkkeet on lihottaneet mua jonkun verran tässä parin kk sisällä, enkä sitä ennenkään ollut mikään laiheliini. tuntuu että koko kesä ahdistaa, enkä halua mennä ulos, koska pelkään että ihmiset (tutut näkee mut. Ihan hirveetä ajatella tälleen. Tännään on syöny salaattia ja ahdistaa ajatus etten pärjää sillä koko päivää.

Vois auttaa jos ottasit vähän sidukkaa rohkaisuksi? Pullo pari naamaan ja sit menoksi. Vaikka mäkkäriin?

Kiitos tsemppaavista (ja kyseenalaisistakin :D) kommenteista. Joku kysyi miksi lihoin ja miten paljon. Olen lihonut muutamassa kuukaudessa n.10kg. Loukkasin jalkani siten, etten voinut moniin viikkoihin harrastaa mitään liikuntaa enkä muutenkaan pystynyt liikkumaan missään. Jäin jo siinä vaiheessa pois monista sosiaalisista tapahtumista. Sitten ylläriylläri aloin myös pikkuhiljaa syömään tylsyyteen ja ahdistukseen. Samoihin aikoihin eräs melko läheinen henkilö nukkui pois, mutta en päässyt edes hautajaisiin olosuhteiden takia. Tämä jotenkin on ahdistanut mua entisestään. En oikeastaan edes tajunnut lihomistani pitkään aikaan, mutta nyt kun kaikki asiat on alkanut näyttää jo vähän valoisammalta ja voisin nauttia elämästä ja olosta täällä, itsetuntoni on riekaleina. Jopa eräs tuttuni kommentoi tylysti minut nähtyäni pitkästä aikaa, että "oletpas sä erilaisen näköinen" ja kun kysyin millä tavalla, hän vain kierteli ja mutisi ja sanoi ympäripyöreästi "mut ei se mitään, sulla on varaakin kasvaa" Öööh mit vit. Ja musta siis tuntuu, että mulle on kehittynyt jonkinlainen ahmimishäiriö.

Okei, nyt joku tuttu saattaa tunnistaa mut, mutta ihan sama. Oikeastaan toivon salaa, että joku vain tulis hakemaan mut pois täältä takaisin Suomeen ja voisin aloittaa ns.puhtaalta pöydältä.

-ap

Ota omassa rauhassa sen verran aurinkoa, että saat kevyen päivetyksen pintaan. Ruskettunut läski on ihan mukiinmenevän näköistä, jolloin kepeämpikin vaatetus näyttää ihan hyvältä.

Ei ole pakko pukeutua makkarankuoritoppiin, vaan suosi vartalotyypillesi sopivia väljempiä vaatteita. Jos sinulta löytyy vielä erottuva vyötärö, kokeile väljähköjä mekkoja ja shortsihaalareita, joissa on vyötärön kohdalla kuitenkin kuminauha / resori.

Nyt on kaupoissa pitkästä aikaa myös kivannäköisiä ja muodikkaita kokouimapukuja, monia vuosia oli pelkkiä mummouimapukuja. Niitä saa myös muotoilevina.

Ei muuta kuin kivannäköiset ja mukavat vaatteet ylle ja ulos nauttimaan. Ulkona touhutessa ja kuljeskellessa laihdutkin. Ihan jo pelkkä seisominen tai aurinkoiset sunnuntaikävelyt kuluttavat kaloreita enemmän kuin sohvalla istuskelu.

Mä oln kans aivan rikki. 20 kg raskauskiloja, kroppa aivan järkyttävä, vielä niin kipee synnytyksestä ettei pysty urheilemaan. Makaan vauvan pimeässä makkarissa, verhot tiukasti ikkunan edessä:(