uskonasiaa..

Tänäähän loppu suviseurakin. Sielä on yleensä rauhanyhdistyksen järjestämää toimintaa.

Kerro tarkemmin, niin ehkä pystyn antamaan vinkkejä.

Kerro tarkemmin, niin ehkä pystyn antamaan vinkkejä.

Noh,jotenkin tunnen että uskon vahvasti ja luen raamattua,rukoilen ym..lähipiiriini ja ystäviini ei kuitenkaan kuulu ns.uskovaisia ja tuntuu etten rohkene asiaa ottaa esille.Toisaalta,olen ollut ev.lut.kirkon toiminnassa mukana ,mutta se ei oikeen "kolahda" ts.ei tunnu miltään.Olen ihan tavallinen nainen ja kaipaisin jotain tunnetta,että rukoukseni on kuultu ja toisaalta ois kiva tutustua uskoviiin,jotka auttaisivat tällaista "maalikkoa"

Esim. vapaaseurakunta. Ja jos haluat tutustua ihmisiin, niin mene rohkeasti mukaan johonkin toimintaan. Työntekijöiltä voit kysyä niistä lisää, he neuvovat mielellään.



3

suviseuroissa pidettyjä puheita ja tunnustele olisiko se sanoma myös sua varten?

Puheet löydät netistä, pistä hakusanaksi vaikka suviseurat.

helluntai seurakuntaa tai vapaaseurakuntaa (aika samat tyypit taitaa käydä molemmissa). Itse uskon myös vaikken siten eläkään ja koen "normaali"kirkon vieraaksi, tylsäksikin. Ystäväni vei minua aikoinaan mukanaan edellä mainittuihin seurakuntiin joissa usko oikeasti tuntui olevan läsnä, ihmiset ja koko tilaisuudet paljon rennompia joihin tunsin itsekin pääseväni mukaan ja saarnat puhuttiin selkeästi eikä tylsän paatoksellisesti kuten ev.lut. jumalanpalveluksissa. Mielenkiintoista, kannattaa käydä katsomassa.

vapaaseurakunnan ja helluntai seurakunnan tilaisuudet (taitaa käydä aika samat tyypit molemmissa). Omasta mielestäni ainakin usko voimakkaammin läsnä siellä ja puheet mielenkiintoisempia kuin paatokselliset saarnat ev.lut.kirkossa.

ensin ei viestit tule perille millään ja sitten ne tulevatkin yhtäkkiä molemmat... Hyvä etten ehtinyt kirjoittaa jo kolmatta...

Vain Jumalalta voit saada uskon, kun sitä etsit. Raamattu lupaa, että etsivä löytää. "Etsikää ensin Taivasten valtakuntaa.. " Jumala antoi käskyt noudatettaviksi ja ohjeet, kuinka uskovan tulee elää, mutta ne eivät riitä. Tarvitaan Pyhänhengen kosketus, jonka voimalla synti kuolee ja ajatukset ja teot muuttuvat Jumalalle kelpaaviksi. Kun synnit ovat anteeksi, sen todella tuntee, mieli puhdas ja vapaa.

Voimia sulle etsivälle, teet oiken kun et tukahduta sydämesi ääntä.

Toivottavasti tähän viestiin ei puututa, tämä on osoitettu ap:lle pelkällä hyvällä, ei väittelyintoisille, koska menen nyt nukkumaan. :)

vapaaseurakunnan ja helluntai seurakunnan tilaisuudet (taitaa käydä aika samat tyypit molemmissa).

Eli niin Vapaaseurakunnassa kuin Helluntaiseurakunnassa on paljon seurakuntaansa sitoutuneita. Eli ei me vaelleta kahden seurakunnan välillä. On tottakai niitäkin, jotka vaeltavat seurakunnasta toiseen.

Ap:lle suosittelen tutustumista ko. seurakuntiin ja vaikka muihinkin. Kannattaa ensin käydä vaikka heidän kotisivuillaan, niin selviää mitä tekevät ja mihin uskovat. Hienoa, että etsit paikkaasi. Hengellinen koti on tärkeä hengellisen kasvun kannalta. Ihmisiin tutustuu, kun menee seurakunnan tilaisuuksiin (muihinkin kuin Jumalanpalveluksiin).

Itse aikanaan kun löysin Vapaaseurakuntaan, kävin eri ryhmissä katsomassa ja tutustumassa. Ja kun olin hieman jo kotiutunut, etsin paikkaani myös palvelussa. Eri palvelumuodoissa tutustuu myös hyvin uusiin ihmisiin. Palvelutehtäviä on mm. kirkkokahvituksessa, kirjamyynnissä, lastenhoidossa, pyhäkoulussa... Itse kävin paikkaani seurakunnassa etsiessäni eri ryhmissä ja eri palvelutehtävissä. Tutustuin ihmisiin ja sain ystäviä.

Myös ALFA-KURSSI on mainio paikka oppia kristinuskosta ja tutustua uusiin ihmisiin. Se on matalan kynnyksen paikka ja suosittelen lämpimästi (vaikka olisitkin käynyt alfa-kurssin Luterilaisessa seurakunnassa). Ainakin jotkut Vapaaseurakunnat järjestävät Alfa-kursseja.

http://alfakurssi.fi/

vapaaseurakunnan ja helluntai seurakunnan tilaisuudet (taitaa käydä aika samat tyypit molemmissa).

Eli niin Vapaaseurakunnassa kuin Helluntaiseurakunnassa on paljon seurakuntaansa sitoutuneita. Eli ei me vaelleta kahden seurakunnan välillä. On tottakai niitäkin, jotka vaeltavat seurakunnasta toiseen.

Ap:lle suosittelen tutustumista ko. seurakuntiin ja vaikka muihinkin. Kannattaa ensin käydä vaikka heidän kotisivuillaan, niin selviää mitä tekevät ja mihin uskovat. Hienoa, että etsit paikkaasi. Hengellinen koti on tärkeä hengellisen kasvun kannalta. Ihmisiin tutustuu, kun menee seurakunnan tilaisuuksiin (muihinkin kuin Jumalanpalveluksiin).

Itse aikanaan kun löysin Vapaaseurakuntaan, kävin eri ryhmissä katsomassa ja tutustumassa. Ja kun olin hieman jo kotiutunut, etsin paikkaani myös palvelussa. Eri palvelumuodoissa tutustuu myös hyvin uusiin ihmisiin. Palvelutehtäviä on mm. kirkkokahvituksessa, kirjamyynnissä, lastenhoidossa, pyhäkoulussa... Itse kävin paikkaani seurakunnassa etsiessäni eri ryhmissä ja eri palvelutehtävissä. Tutustuin ihmisiin ja sain ystäviä.

Myös ALFA-KURSSI on mainio paikka oppia kristinuskosta ja tutustua uusiin ihmisiin. Se on matalan kynnyksen paikka ja suosittelen lämpimästi (vaikka olisitkin käynyt alfa-kurssin Luterilaisessa seurakunnassa). Ainakin jotkut Vapaaseurakunnat järjestävät Alfa-kursseja.

http://alfakurssi.fi/

Vielä kommentti tuohon Vapaaseurakuntaan ja helluntaiseurakuntaan. Itselläni on kokemusta molemmista ja tiedän, että kummassakin seurakunnassa on omat jäsenensä. Tämä johtuu osittain hiuksenhienosta painotuserosta ja toisaalta siitä, että seurakuntaan ei pääse sisälle, jos siihen ei sitoudu. Itse olen ollut välillä seurakuntasurffailija (ml. edellisten lisäksi myös eri herätysliikkeet) ja tiedän, että vaikka olisikin muuten hyvin yhteiskristillinen ihminen, niin toiminnan kannalta on hyvä pitäytyä yhdessä seurakunnassa. Siten tutustuu ihmisiin, kun surffailijana on joka paikassa yksin.