Uskovaisille kysymys:
Mietiskelin tässä, että miten ihmeessä kristityisssä voi olla niin paljon eri tyylisuuntauksia, kun on kerran vaan yksi jumala ja uskon tukena se sama raamattu kaikilla? Eikö tuommoinen syö pohjan pois kaikilta uskonnoilta? Miten voi olla varma omasta uskostaan, kun kerta samat asiat on mahdollista tulkita kymmenellä eri tavalla? Ja jos ei kuulu juuri oikeaan ryhmään, ei pääse taivaaseen.
Tämä on nyt vaan ihan pohdintaa ja toivoisinkin rakentavia vastauksia.
Onko jumalan tarkoitus hajottaa ja hallita??
T. Ateisti/agnostikko
Kommentit (33)
ovat tässä ketjussa kirjoittaneet, että on vain yksi ainoa oikea usko ja siihen liittyvä elämäntapa. Luultavasti tämä vastaaja kuuluu juuri siihen suuntaukseen, josta kirjoitin vastauksessa nro 3: siis että on yksi porukka, joka pitää itseään ainoana oikeana. Muut kristilliset ryhmät ajattelevat eri tavoin.
Häneen uskovat pyrkivät siihen, ja heitä löytyy KAIKISTA KIRKKOKUNNISTA.
32
Toisekseen tuosta mitä kirjoitit: Ei kyse ole tulkintojen " keksimisestä" vaan siitä, että ihmiset eri kulttuureissa ja eri aikoina vain tulkitsevat joitakin asioita esim. Raamatusta eri tavoin. Eikös se nyt ole ihan päivänselvää? Kannattaa perehtyä esim. merkityksen muodostamisen teoriaan, jos tämä vielä askarruttaa.
Sillä, että eri " tyylisuuntiin" kuuluvien ihmisten elämä on erilaista, ei ole mielestäni mitään merkitystä. Usko ei rakennu elämäntavoista tai nippelitiedosta, ne ovat vain kuorrutusta kakun päällä!
[/quote]
Eikö kaikki, jotka uskoo jumalaan ja jeesukseen, olekaan kristittyjä.
Tottakai tajuan sen, että raamattua tulkitaan eri tavalla eri aikakausina. Eli ei ole yhtä absoluuttista oikeaa oppia, vaan oppi muuttuu yhteiskunnan mukana. Mutta kun kaikenlisäksi SAMANA aikakutena tulkitaan raamattua monella eri tavalla! Eli ei ole olemassa oikeaa oppia. Olen jääräpäinen, kun en voi Jeesukseltakaan kysyä.
Minusta täällä on vastattu jo aika moneen. Mitkä kysymykset ovat jääneet vastaamatta? Vastaan mielelläni viimeistään huomenna.
t. 3/32/35
Olen totuuden tiellä, mutta en tiedä kuin murto-osan. Olen Kristuksen seuraaja, mutta en kristitty. Ja minulle totuus löytyy itsestäni. Minä olen Isässä ja Isä on minussa ja Jumalalle kaikki on mahdollista. Enkä ole tuo aiempi vastaaja.
Vierailija:
Eikö kaikki, jotka uskoo jumalaan ja jeesukseen, olekaan kristittyjä.
Tottakai tajuan sen, että raamattua tulkitaan eri tavalla eri aikakausina. Eli ei ole yhtä absoluuttista oikeaa oppia, vaan oppi muuttuu yhteiskunnan mukana. Mutta kun kaikenlisäksi SAMANA aikakutena tulkitaan raamattua monella eri tavalla! Eli ei ole olemassa oikeaa oppia. Olen jääräpäinen, kun en voi Jeesukseltakaan kysyä.
Kukaan tosikristitty ei varmasti kiistä tärkeimpiä juttuja, kuten Jumalan rakkautta, ihmisen syntisyyttä, Jeesuksen ristinkuolemaa ja sen avaamaa yhteyttä Jumalan luo... Ei tämä oppi ole mihinkään muuttunut yhteiskunnan mukana. Kukaan oikeasti kristitty ei myöskään voi pitää kristittynä ihmistä, joka kiistää nämä jutut.
Mutta ei kristinusko ole mikään sääntökokoelma, jota pitää noudattaa voidakseen olla kristitty. Siksi kaikki eivät ole kaikesta samaa mieltä. Toisekseen on erilaisia tulkintoja, koska ihminen on inhimillinen eikä kukaan pysty täydellisesti ymmärtämään kaikkea Jumalaan liittyvää. Minusta Raamatussa on myös paljon sellaista, joka jättää tulkinnan varaa, siis ihan positiivisessa mielessä.
3/32 jne
Vierailija:
Minusta täällä on vastattu jo aika moneen. Mitkä kysymykset ovat jääneet vastaamatta? Vastaan mielelläni viimeistään huomenna.t. 3/32/35
taisin tuossa edellisessä jo vastata omiin kysymyksiini... Eli mua vaan häiritsee eri ryhmien moninaisuus niin paljon, että henk.koht. se vie kaiken pohjan " uskovaisuudelta" ja koska en pääse tenttaamaan kristinuskon luojaa, niin avoimeksi tämä asia jää. Varsinkin kun en keksi mitään varsinaista oikeaa kysymystä. Pääasia, että jokainen on tahollaan tyytyväinen elämäänsä uskoipa sitten mihin tahansa!
Anteeksi tilapäinen mielenhäiriö! AP
Kuuntele sisimpäsi ääntä, sieltä löydät mitä etsit.
raamattu ei ole yhtämieltä sen nykyaikaisen käsityksen kanssa, että on monta tapaa palvoa Jumalaa hänelle otollisella tavalla. Efesolaiskirjeen 4:5 sanoo, että on " yksi Herra, yksi usko" Jeesus sanoi" se portti on ahdas ja tie kapea, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. Ei jokainen, joka sanoo minulle: ´Herra, Herra´, tule menemään taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee taivaissa olevan isäni tahdon."
Vierailija:
Eli mua vaan häiritsee eri ryhmien moninaisuus niin paljon, että henk.koht. se vie kaiken pohjan " uskovaisuudelta" ja koska en pääse tenttaamaan kristinuskon luojaa, niin avoimeksi tämä asia jää. Varsinkin kun en keksi mitään varsinaista oikeaa kysymystä.
Toki joskus on ärsyttänyt se, miksi jostakin asiasta (kuten kaste) voi olla niin eriäviä näkemyksiä. Mutta koen monesti Jumalan sitä suurempana, mitä vajavaisempia tajuan meidän ihmisten olevan. Eli lopulta nämä erot voivat vahvistaa uskoa. Minusta olisi todella karua, jos uskoni pohjautuisi siihen, mitä ihmiset sanovat tai tekevät... Sen verran on tullut törmättyä uskovaisten vajavaisuuksiin - omiin ja muiden. Ja niitähän riittää siinä missä muillakin ihmisillä.
Oli hauska tuo lauseesi " varsinkin kun en keksi mitään varsinaista oikeaa kysymystä" . :) Siltä minustakin monesti tuntuu. Uskoni on usein yhtä kysymystä, jota en osaa muotoilla mitenkään. :)
3/32
Vierailija:
raamattu ei ole yhtämieltä sen nykyaikaisen käsityksen kanssa, että on monta tapaa palvoa Jumalaa hänelle otollisella tavalla. Efesolaiskirjeen 4:5 sanoo, että on " yksi Herra, yksi usko" Jeesus sanoi" se portti on ahdas ja tie kapea, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. Ei jokainen, joka sanoo minulle: ´Herra, Herra´, tule menemään taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee taivaissa olevan isäni tahdon."
niin kiinnostaa, mikä sitten mielestäsi on se yksi ja otollinen tapa uskoa tai palvoa Jumalaa? Anna ihan konkreettisia esimerkkejä. Monta!
3/32/35
Vierailija:
Toisekseen tuosta mitä kirjoitit: Ei kyse ole tulkintojen " keksimisestä" vaan siitä, että ihmiset eri kulttuureissa ja eri aikoina vain tulkitsevat joitakin asioita esim. Raamatusta eri tavoin. Eikös se nyt ole ihan päivänselvää? Kannattaa perehtyä esim. merkityksen muodostamisen teoriaan, jos tämä vielä askarruttaa.
Sillä, että eri " tyylisuuntiin" kuuluvien ihmisten elämä on erilaista, ei ole mielestäni mitään merkitystä. Usko ei rakennu elämäntavoista tai nippelitiedosta, ne ovat vain kuorrutusta kakun päällä!