Juhlien järjestäminen ahdistaa

Älä järjestä. Problem solved.

Sama. Myös omat häät ahdisti ja voi sitä onnea, kun ne lopulta olivat ohi. Monelle tulee kuulema häiden jälkeen joku tyhjyyden tunne, mutta itselleni se oli parasta aikaa.

Hei☺Minkälaisia juhlia olet järjestämässä?

Kliseeltä kuullostava"hyvin suunniteltu on puoliksi tehty"pitää kyllä

paikkansa.Järjestätkö kahvi tai ihan ruoka tarjoilut? Onko mahd.saada apua,mikäli paljon vieraita.Onko juhlatilassa hyvä keittiö,tai pidätkö tilaisuuden kotonasi.Kaikki vaiheet kannattaa miettiä etukäteen,näin itse olen selvinnyt näistä juhlien järjestelyistä kunnialla läpi.

Juhlat pidetään kotona. Ei voi jättää järjestämättä :-D Yritän etukäteen tehdä mahdollisimman paljon. Sitäkin stressaan, että vieraat (ne tietyt) arvostelevat kotiani, ei ole tarpeeksi siistiä tms. Typerää, tiedän. En näe juhlissa mitään hyvää. Paitsi se, kun ne ovat ohi. Ap

Ulkoista koko homma jollekin sellaiselle, jolla on oikeasti kokemusta juhlien järjestämisestä.

Yksi helppo vaihtoehto on järjestää mahdollisimman pienet juhlat, toinen perinteiseen tyyliin, eli niin kuin mummosi ennen vanhaan.

Aikuistu! Opettele elämään omaa elämääsi ja olemaan välittämättä turhista arvosteluista. Et sinä elä niitä "epäsiisteyttä" arvostelevia ihmisiä varten! Sinä järjestät hyvät juhlat ja se mikä kelpaa sinulle, saa kelvata muillekin.

Ristiäiset, rippijuhlat vai mikä?

Minusta taas on ihana järjestää juhlia, mutta kun ei oikein ole ketä kutsua eikä ole mitään järjestettävääkään enää, kun lapset ovat omillaan jo. Tykkään suunnitella menuja, mulla on erikoinen tapa, että tykkään leipoa erityisruokavalioleivonnaisisa, toki läheisissäkin on, joille niitä tarvitaan, mutta minusta se on kivaa, ei vaiva. Tykkään myös siitä, että on pakko siivota. 

Sä voit ap myös varata jonkun muun paikan ja tilata tarjoilut pitopalvelusta ja stressata siten vähän vähemmän.

Vaikka ihmisillä olisi tulehtuneita välejä niin harvoin kukaan oikeasti alkaa juhlissa rettelöimään tai riitelemään. Yleensä tyhmimmätkin ymmärtää juhlissa olla hiljaa tai jäädä pois koko tilaisuudesta.

Olen yli 50v. äiti ja myös totaalisen  kyllästynyt juhlien järjestämiseen.

Kahdet (omien lasten) ristiäiset, kahdet rippijuhlat, kahdet yo-juhlat, miehen 40v ja 50v juhlat, lukuisat määrät lasten sukulais ja kaverisynttäreitä.

Olen ollut todella yksin suunnittelun ja järjestämisen, siivouksen ja leipomisen kanssa, nyt en enää JAKSA. Tytär valmistuu

puolen vuoden kuluttua ja haluaa juhlia (tarkoittaa että minä järjestän, teen ja maksan), miten uskallan

kertoa että entinen/totuttu juhlakaava ei onnistu.

Riitahan siitä tulee ja hän pahoittaa mielensä, mutta

olen aivan täysin loppu. Kyllä, sitä yhdessä tekemistä olen pyytänyt ja luvattukin on. Mutta sitä

niin helposti heille tulee parempaa /tärkeämpää tekemistä.

Hei ap ja nro 9: ulkoistakaa, mahdollisimman paljon.

En ymmärrä, että on pakko itse siivota, leipoa ja kokata hiki hatussa, jos se on itselle vastenmielistä. Kivat juhlat voi järjestää vähemmälläkin, voi käyttää ostopalveluita (muistakaa kotitalousvähennys siivouspalveluissa). Juhlat voi myös järjestää muualla kuin kotona, joissain juhlatiloissa tai vaikkapa kahvilassa. Voi myös juhlia ihan eri tavoin kuin "perinteisesti".

Eikä nämä eri tavat välttämättä tule kovin paljon kalliimmaksi.

Nimim. kokemusta on.

Nro 9, tämä se juurikin stressaa. Minä yksin siivoan, suunnittelen, leivon. Järjestän käytännössä kaiken. Ap

9 : miksi sinun on aina pitänyt yrittää niin mahdottoman paljon?

Meillä on aina järjestetty juhlia ilman suurempaa stressiä - mutta vasta sen jälkeen, kun suku lakkasi päsmäröimästä perikunnan talossa.

Aika viime tippaan on valmisteluja jäänyt, joten ensimmäisenä tulleet vieraat ovat saaneet kahvit henkilökunnan puolella. Ei niissä silti ole ollut kenelläkään suuremmasti valittamista.

Ap ja 9, mikä siinä niin vaikeaa on? Ei teidän ole pakko ITSE siivota, vaan otatte ensin koko perheen avuksi ja jos se ei riitä, ihan ulkopuolisen kohtuullista korvausta vastaan. Ei ole pakko leipoa itse muuta kuin ehkä joku oma bravuuri, vaan kaiken voi tilata valmiina.

Vieraaksi kutsutaan ne jotka katsotaan aiheelliseksi, vähääkään välittämättä siitä, että anopin ex ja nyx istuvat samassa pöydässä vastakkain - se on heidän ongelmansa, ei sinun.

Ei tarvitse olla aina niin ehdottoman täydellinen, ei edes juhlissa.

Mä tykkään laittaa ruokaa ja kutsua vieraita yms. Ole ihan kohtuullinen kotikokki. Silti aion ulkoistaa lähiaikoina perheessä tulevat rippijuhlat ja yo-juhlat. Vieraita pitäisi kutsua aika paljon, koti ei ole kauhean iso, kylmätilat tarjottaville riittää huonosti ja mulla olisi kauhea stressi siitä, että kaikki sujuu ja syötävää on riittävästi ja kermakakun kuorrutus ei valu jne. Moni tuttuni ottaa viikon lomaa ennen juhlia jotta ehtii siivota ja leipoa ja tehdä kaiken omin käsin. Ja jos äiti vastaa tarjoiluista ja kahvinkeitosta ja pöydän täyttämisestä ja tiskeistä ja kaikesta, niin itse juhlat ja vieraiden kanssa jutustelu mene ihan sivu suun. En näe tässä mitään järkeä. Siksi vuokraan paikan ja tilaan valmiit ruoat ja jonkun tarjoilemaan ja nautin juhlista itsekin.

Pilko tehtävät osiin ja tee joka päivä jotain. Ulkoista itsesi tilanteesta. Älä ruoki asennetta "juhlien pitäminen on kamalaa" vaan keskity siihen, mikä on hyvää ja toimii. En olisi aikoinani ikinä uskonut, että minä opin tykkäämään juhlien suunnittelusta ja niiden valmistelusta.

Vierailija kirjoitti:

Mä tykkään laittaa ruokaa ja kutsua vieraita yms. Ole ihan kohtuullinen kotikokki. Silti aion ulkoistaa lähiaikoina perheessä tulevat rippijuhlat ja yo-juhlat. Vieraita pitäisi kutsua aika paljon, koti ei ole kauhean iso, kylmätilat tarjottaville riittää huonosti ja mulla olisi kauhea stressi siitä, että kaikki sujuu ja syötävää on riittävästi ja kermakakun kuorrutus ei valu jne. Moni tuttuni ottaa viikon lomaa ennen juhlia jotta ehtii siivota ja leipoa ja tehdä kaiken omin käsin. Ja jos äiti vastaa tarjoiluista ja kahvinkeitosta ja pöydän täyttämisestä ja tiskeistä ja kaikesta, niin itse juhlat ja vieraiden kanssa jutustelu mene ihan sivu suun. En näe tässä mitään järkeä. Siksi vuokraan paikan ja tilaan valmiit ruoat ja jonkun tarjoilemaan ja nautin juhlista itsekin.

Meillä kotijuhlissa on aina ulkoistettu tarjoilu /kahvinkeitto juhlapäivänä, vaikka itse onkin kaikki tehty.

Vierailija kirjoitti:

Olen yli 50v. äiti ja myös totaalisen  kyllästynyt juhlien järjestämiseen.

Kahdet (omien lasten) ristiäiset, kahdet rippijuhlat, kahdet yo-juhlat, miehen 40v ja 50v juhlat, lukuisat määrät lasten sukulais ja kaverisynttäreitä.

Olen ollut todella yksin suunnittelun ja järjestämisen, siivouksen ja leipomisen kanssa, nyt en enää JAKSA. Tytär valmistuu

puolen vuoden kuluttua ja haluaa juhlia (tarkoittaa että minä järjestän, teen ja maksan), miten uskallan

kertoa että entinen/totuttu juhlakaava ei onnistu.

Riitahan siitä tulee ja hän pahoittaa mielensä, mutta

olen aivan täysin loppu. Kyllä, sitä yhdessä tekemistä olen pyytänyt ja luvattukin on. Mutta sitä

niin helposti heille tulee parempaa /tärkeämpää tekemistä.

Sama juttu. Vielä olisi pojan yo-juhlat kolmen vuoden päästä ja minun ja mieheni viiskymppiset (jotka pidämme yhdessä. Yo-juhlat punnerran läpi siskon avulla ja viiskymppiset aion ulkoistaa niinkuin tein nelikymppisetkin. Näiden juhlien jälkeen tapahtuvia merkkipäiviä esim.valmistujaisia juhlitaankin sitten esim.hyvässä ravintolassa syöden, ei vaan enää jaksa. Vaikka vuosi sitten ennen yo-juhlia sain siskolta ihanasti apua, niin kyllä silloin yöllä klo 01 ennen juhla-aamua tuntui, että noutaja tulee.

Pitääkö tässä juhlien järjestämisessä (kin) äidin olla se marttyyri, joka tekee ITSE.

Miksi ihmeessä?

Juhlikaa toisella tavoin, ja nauttikaa itsekin!

Voidaanko keskustella tästä ahdistuksesta, joka liittyy juhliin. Onko muilla ja miten pärjäätte sen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tykkään laittaa ruokaa ja kutsua vieraita yms. Ole ihan kohtuullinen kotikokki. Silti aion ulkoistaa lähiaikoina perheessä tulevat rippijuhlat ja yo-juhlat. Vieraita pitäisi kutsua aika paljon, koti ei ole kauhean iso, kylmätilat tarjottaville riittää huonosti ja mulla olisi kauhea stressi siitä, että kaikki sujuu ja syötävää on riittävästi ja kermakakun kuorrutus ei valu jne. Moni tuttuni ottaa viikon lomaa ennen juhlia jotta ehtii siivota ja leipoa ja tehdä kaiken omin käsin. Ja jos äiti vastaa tarjoiluista ja kahvinkeitosta ja pöydän täyttämisestä ja tiskeistä ja kaikesta, niin itse juhlat ja vieraiden kanssa jutustelu mene ihan sivu suun. En näe tässä mitään järkeä. Siksi vuokraan paikan ja tilaan valmiit ruoat ja jonkun tarjoilemaan ja nautin juhlista itsekin.

Meillä kotijuhlissa on aina ulkoistettu tarjoilu /kahvinkeitto juhlapäivänä, vaikka itse onkin kaikki tehty.

Olen joskus kysellyt pelkkää tarjoilija pitopalvelusta, mutta sellaista ei ihan helposti saa. Ihan lähipiirin tutut haluan kutsua juhlimaan enkä töihin ja sellaista sopivaa puolituttua ei oikein ole. Ketä tahansa naapurin teiniä en kelpuuta, pitäisi olla henkilö, jonka voi luottaa osaavan homman.

Inhoan käydä pönötysjuhlissa ja onneksi ei ole tarvinnut järjestää kotona mitään isompia juhlia, lasten synttäreitä vaan. Suomalainen juhlaperinne on niin helvetin jäykkää, että kylmät väreet kulkee, kun katsoo hikoilevia niskoja tekokuitupuvuissa ja leningeissä.