Mitä ajattelette pareista jotka menevät naimisiin esikoisensa ristiäisissä?

Että olis pitänyt housut jalassa papin aameneen asti!

Terveisiä täältä 50-luvulta ;)

Noloa. Tulee tunne että eivät koe olevansa tarpeeksi kiinnostavia muuten kun tuplaamalla juhlat.

Käytännöllisiä ihmisiä joille hääjuhla ei ole erikoisen tärkeä juttu. 

Että ne menevät naimisiin/kihloihin.

Että muistui siinä vaiheessa muodollisuudet mieleen. Mekin mentiin, oltiin suunniteltu häät ajankohdalle jo aiemmin ja sitten tajusin että elämäntilanne olisi juuri nyt otollinen raskautumiseen.

Ihmettelen itsekseni, miksei voinut mennä naimisiin jo ennen lapsen syntymää. Mutta ei siinä mitään, tuplajuhlat on helpompi sekä isäntäväelle että vieraille.

Tässäpä taas yksi asia, josta mun ei tarvitse ajatella erityisesti mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Noloa. Tulee tunne että eivät koe olevansa tarpeeksi kiinnostavia muuten kun tuplaamalla juhlat.

Itse ajattelen että ovat pihejä. Eihän ristiäiset tai häät nyt kiinnosta vieraita muuten kuin tarjoilujen osalta.

Mietin miksi ne haluaa naimisiin...sukunimi, juridiset kuviot, jompikumpi vain haluaa, tapakristittyjä....palstallahan näitä selityksiä on tasaisin väliajoin.

Terkuin yks jolle koko avioituminen on ihan yks hailee eikä itse jaksa vaivautua.

Ajattelen että fiksuja ihmisiä. Saavat molemmat juhlat yhdellä järjestämisellä.

Tyyylsäää....!

Ystäväpariskunta teki näin ja mielestäni se oli aivan heidän näköistään. Ei liikaa meteliä itsestään vaan samalla kertaa kun lapsi kastettiin, heille luettiin aamenet. Koko suku koolla ja kaakut ostettu. Mikäs sen ihanempaa kuin juhlia kahta onnellista asiaa.

Uskonnolliseen puoleen / syntiasiaan en ota kantaa, kun olen ateisti.

Vierailija kirjoitti:

Mietin miksi ne haluaa naimisiin...sukunimi, juridiset kuviot, jompikumpi vain haluaa, tapakristittyjä....palstallahan näitä selityksiä on tasaisin väliajoin.

Terkuin yks jolle koko avioituminen on ihan yks hailee eikä itse jaksa vaivautua.

Tuossahan sitä luettelit paljon syitä jotka iso osa tulee vasta lasten myötä ajankohtaisiksi. Ja koska osa avioitujistakin on sellaisia joita ei itse instituutio ja prinsessajuhla sinällään niin kovin innosta, on helppoa yhdistää muuhun.

Vierailija kirjoitti:

Noloa. Tulee tunne että eivät koe olevansa tarpeeksi kiinnostavia muuten kun tuplaamalla juhlat.

Vaikka juhliin olisi kutsuttu vain aivan läheisimmät? Suurin osa yhdistetyt häät ja ristäiset järjestävistä pitää pienet juhlat. Itse ajattelen niin, että enemmän huomionhakuisuutta on mahdollisimman monet isot juhlat järjestävillä (prinsessahäätyypit jne.)

Periaatteessa en mitään. Siinähän menevät eikä mulla pääasiassa oo mitään sanottavaa tähän. 

Toisaalta joissain tapauksissa (riippuen parista) se menee johonkin valkoroskan ja tekopyhyyden välimaastoon. Koska kuka vielä tällä vuosikymmenellä menee naimisiin kun kappas lapsi tuli ja ny sitte pitää.

Itse en kehtaisi mennä naimisiin raskaana ollessa tai ristiäisissä varsinkin kun suvussa on uskovaisia niin tuntuisi siltä että tekisin sen heidän takiaan. En halua antaa kenellekään sellaista mielikuvaa että häpeäisin ennen avioliittoa alkuun saatettua lasta.

Heh, ap:llä ja muutamalla muulla olisi meissä varmasti ihmettelemistä. :DD Yhdessä oltiin oltu 20 vuotta ennen lapsen syntymää ja mentiin naimisiin samalla kun tämä ensimmäinen ja ainoa lapsemme kastettiin. Pienet juhlat, vain kaikkein lähimmät sukulaiset ja ystävät, noin 40 henkeä. Ei haluttu häälahjoja, joten ei kerrottu etukäteen kuin omille vanhemmillemme että menemme samalla vihille. Ihanat juhlat oli ja ihan meidän näköiset. Ei paljon nappaa mitä muut ajattelee. Namisiin mentiin koska se nyt vain tuntui jotenkin oikealta. Inhoan pönötystä ja suuria "prinsessajuhlia", ei ole koskaan ollut mun tai miehen juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noloa. Tulee tunne että eivät koe olevansa tarpeeksi kiinnostavia muuten kun tuplaamalla juhlat.

Vaikka juhliin olisi kutsuttu vain aivan läheisimmät? Suurin osa yhdistetyt häät ja ristäiset järjestävistä pitää pienet juhlat. Itse ajattelen niin, että enemmän huomionhakuisuutta on mahdollisimman monet isot juhlat järjestävillä (prinsessahäätyypit jne.)

Näin meillä. Vieraita oli n. 15. Ensin vihittiin, sitten vauva kastettiin (tapahtui kirkossa). Vieraat eivät tosin tienneet vihkiäisistä. Tuli heille yllätyksenä. Seurakunnan tiloissa tarjottiin ruoka ja sitten kakkukahvit. Meillä ei ollut tarvetta juominkeihin tai typeriin hääleikkeihin. 25. hääpäivä oli keväällä.

On ihan ok, jos pari ollu jo pitkään yhdessä, kaks kärpästä yhdellä iskulla. Sitä en ymmärrä et mennään kihloihin/naimisiin jos seurustelua on takana tyyliin muutama viikko/kuukaus, vain sen takia et pitäähän muksulla olla isä ja äiti. Ennen olin sitä mieltä et tyhmää huomion viemistä ristiäisistä jos samalla mennään naimisiin mut hyvä kaverini teki näin ja muutin mielipiteeni sillä heillä se näytti toimivan! Suku koolle ja kumpaakin tapahtumaa juhlittiin ihan yhtä lailla. Ei se vauva ollu nyrpällään (niinkuin vois kuvitella et ajatteluun pystyvä lapsi vois olla kade ettei kaikki huomio oo hänessä) siitä et isä ja äiti meni samana päivänä naimisiin.

Tulee mieleen, että pakosta nyt mennään kun se kakara on pungerrettu, yritetään jotenkin "seivata tilanne". Ja halutaan päästä halvalla. Ristiäisiinhän ei vanhemmille lahjoja tuoda. Mutta upottamalla ristiäisiin avioliittolöpinän, saa lahjoja satojen eurojen arvosta eikä tarvi itse satsata senttiäkään.

Mulle tulee mieleen juuri tuo että oho, lapsi tulossa nyt äkkiä sitoudutaan, vaikkei todella ole mitään uskonnollisia syitä. 

Olen ollut ristiäisissä jossa oli myös vihkiminen, mutta pitkään yhdessä ollut pari eikä lapsikaan ollut ensimmäinen. Mutta sitten on useampikin ollut näitä, että mitään merkkejä suhteen seuraavasta askeleesta ei ole ollut, kunnes yhtä-äkkiä kihlat, joillakin suoraan häät, ja siitä vähän ajan kuluttua julkistetaan että tulee perheenlisäystä.

Mieheni vanhemmat "joutuivat" naimisiin lapsensa ristiäisissä, kun oli vahinko käynyt. 30v siinä kärvistelivät kunnes tuli ero, mies lähti toisen matkaan. Itselläni on kaksi lasta, ei mitään naimisiinmenoa vastaan, mutta emme ole edes kihloissa. En todella olis kehdannut lasten ilmoittaessa tulostaan alkaa väsäämään jotain pikajuhlia todistellakseni sitoutumista tms. Lapset on kuitenkin suurempi sitoumus kuin mitkään sormukset, jotkut ei vaan tunnu tajuavan kun niin paljon tapahtuu yllätysraskauksiakin, jopa kertaalleen eronneille isille/äideille.

ap