Lue keskustelun säännöt.
Lentopelkoiset! Pakotatteko itsenne lentämään jotta lapset saisi ulkomaankokemuksia?
11.05.2016 |
Huono omatunto asiasta kun muu perhe kärsii minun lentopelostani...
Kommentit (17)
Onneksi en ole niin lapsellinen huomiohuoraaja, että se estäsi antamasta lapsilleni elämyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pakota. Tosin mulla ei ole kyse lentopelosta vaan inhosta matkustamista kohtaan. Onneksi mies on samanlainen. En usko ollenkaan, että lasten täytyy saada mitään ulkomaan kokemuksia.
Itse hankkiutuisin kyllä eroon lentopelosta ihan itseni, en lasten, takia. Ja mitä iloa sellaisesta matkailusta on, että yksi pitää penkistä kiinni rystyset valkoisina? Itse ainakin ajattelen, että ulkomailla on kiva käydä rentoutumassa ja näkemässä maailmaa - jotenkin tuollainen neuroottinen asenne elämään on täysin ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Mutta kukin tietysti tyylillään. Jos pelkäät lentää, onko sinulla myös muita irrationaalisia pelkoja? Esim. bakteerikammo voi olla jossain eksoottisemmassa kohteessa aika hankala.
Pakotan itseni lentämään. Ehkä onni onnettomuudessa on, että meillä on varaa matkustaa kerran kahdessa vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en ole niin lapsellinen huomiohuoraaja, että se estäsi antamasta lapsilleni elämyksiä.
Ei voi kokea kuin myötähäpeää, kun aikuinen ihminen suureenäänneen haukkoo henkeään ja tekee pelostaan numeron ja säikyttää panikoinnillaan ympärillä olevat pienet lapsetkin. Ap sentää ymmärtää pysyä kotona.
Ulkomaille pääsee muullakin tavoin kuin lentäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En pakota. Tosin mulla ei ole kyse lentopelosta vaan inhosta matkustamista kohtaan. Onneksi mies on samanlainen. En usko ollenkaan, että lasten täytyy saada mitään ulkomaan kokemuksia.
Jos ei ole lompakosta kiinni, niin matkustaminen kasvattaa ihmistä todella paljon. Sen lisäksi se on hauskaa niin lapsille kuin aikuisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en ole niin lapsellinen huomiohuoraaja, että se estäsi antamasta lapsilleni elämyksiä.
Ei voi kokea kuin myötähäpeää, kun aikuinen ihminen suureenäänneen haukkoo henkeään ja tekee pelostaan numeron ja säikyttää panikoinnillaan ympärillä olevat pienet lapsetkin. Ap sentää ymmärtää pysyä kotona.
Ulkomaille pääsee muullakin tavoin kuin lentäen.
Kuule sitä lentopelkoista hävettää se kohtaus ihan hirveästi, mutta sille ei voi mitään. Täysin tahdosta riippumaton pelkotila vie mukanaan. Lääkkeet auttaa jonkin verran, mutta eivät kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse hankkiutuisin kyllä eroon lentopelosta ihan itseni, en lasten, takia. Ja mitä iloa sellaisesta matkailusta on, että yksi pitää penkistä kiinni rystyset valkoisina? Itse ainakin ajattelen, että ulkomailla on kiva käydä rentoutumassa ja näkemässä maailmaa - jotenkin tuollainen neuroottinen asenne elämään on täysin ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Mutta kukin tietysti tyylillään. Jos pelkäät lentää, onko sinulla myös muita irrationaalisia pelkoja? Esim. bakteerikammo voi olla jossain eksoottisemmassa kohteessa aika hankala.
Apua pelkoon saa, mutta ei sitä kaikilta noin vaan pois saada. Minä lennon rystyset valkoisena, koska nautin matkustamisesta ja tiedän järjellä pelon olevan turha. Parempi on kohdata pelkonsa uudelleen ja uudelleen kuin jäädä kotiin ja jättää elämä elämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pakota. Tosin mulla ei ole kyse lentopelosta vaan inhosta matkustamista kohtaan. Onneksi mies on samanlainen. En usko ollenkaan, että lasten täytyy saada mitään ulkomaan kokemuksia.
Jos ei ole lompakosta kiinni, niin matkustaminen kasvattaa ihmistä todella paljon. Sen lisäksi se on hauskaa niin lapsille kuin aikuisille.
Ihmisiä on erilaisia. Minä olen kyllä yrittänyt nuorena matkustaa, kun ns, kuului. Mutta inhosin sitä syvästi, joka matkalla enemmän kuin ennen. Minä en ole ollenkaan visuaalinen ihminen, joten maisemien tai nähtävyyksien katselu ei kiinnosta. Lisäksi olen erakkoluonne, ja inhoan paikkoja joissa on tungosta ja melua. Viihdyn myös parhaiten tuttujen rutiinien keskellä, tutuissa paikoissa.
Niinpä meillä kesäisin vaan mennään omalle mökille erakoitumaan, ulkomaanmatkojen sijaan, kun ollaan miehen kanssa molemmat erakkoluonteita, jotka ei vaihtelua kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, otan pari lasillista koneessa ja se auttaa vähän. Kerran sain lääkäriltä jonkun pillerin ja se oli yhtä tyhjän kanssa. Jostain syystä en pelkää isoissa 3-penkkirivisissä koneissa, ne lentää jotenkin tasaisemmin ja niihin ei ota turbulenssi niin hyvin kiinni. 2-penkkirivisissä koneissa istun aina rystyset valkoisina ja hampaat irvessä, kunnes otan ne pari.
Niin, minä olen kyllä lentänut nuorempana paljonkin mutta sitten tuli yksi huono (pelottava) kokemus Itä-Euroopan reissulla pienkoneessa ja sen jälkeen kaikki lentäminen on ollut mahdotonta. Muita fobioita ei ole. Eikä tällä ole järjen kanssa mitään tekemistä, tiedän toki kuinka pieniä onnettomuusriskit ovat jne. Lapsilla on kyllä onneksi sellaiset harrastukset että pääsevät jonkin verran matkustelemaan mutta olisihan se kiva saada yhdessä perheenäkin matkustuskokemuksia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei missään turbulenssissa ole mitään pelkäämistä, matkalle vaan.
Itse olen yhden kerran pelännyt lentokoneessa kaikkien reissujeni aikana kun oli ihan oikeasti jännä tilanne.
Edes moottorin hajoaminen Atlantin yllä ei ole saanut pulssia nousemaan.
Mun mies pelkää lentämistä ihan tolkuttomasti. Kerran käytiin yhdessä Espanjassa, niille lennoille se veti kunnon "puudutuksen" päälle, ja sen jälkeen on sanonut, ettei ikinä enää lennä. Itse pelkään myös vähän, mutta voisin kyllä lentää. Lapsia tosin en halua lentokoneeseen laittaa, ellei ole pakko.
Kompromissina ollaan päätetty matkustella maitse/vesitse. Meillä on matkailuvaunu, ja sen kanssa pääsee kyllä niin pitkälle kun halutaan. Itse olen jo käynyt pidemmällä, joten en hingu kaukomatkoille. Eurooppa riittää, ja saa luvan riittää lapsillekin. Matkustelevat kauemmas sitten aikuisena, jos haluavat.
Muutenkin tykätään enemmän perinteisestä mökkeilystä. Mutta onhan se kiva silloin tällöin käydä jossain kauempanakin, vähän näkemässä maailmaa. Tää kesä menee varmaan Suomessa, mutta ens vuonna ollaan ajateltu lähteä Espanjaan tai Italiaan asti, matkalla sitten pysähdyksiä sopivissa kohteissa.
Onhan se tilastollisesti turvallisempaa lentää, mutta kaikki koneet eivät jätä putoamatta. :D Jotkut tilastot paljoa lohduta, jos jotain sattuukin. Ja tässä maailman tilanteessa... ei kiitos.
Jos en olisi lentokoneeseen koskaan noussut niin aivan mahdottomasti olisi jäänyt näkemättä.
Kaikki lapsemme ovat lentäneet jo vauvasta alkaen joten mitään pelkoja ei ole päässyt syntymään.
Kerran koneestamme hajosi meren päällä yksi moottori oikein komean pamauksen kera, eivät pelänneet kun sanoin että "on niitä vielä 3 jäljellä". Täällä moni olisi jo kiipeillyt seinille.... :D
Hae lääkäriltä apua ja lähde reissuun. Sinulta jää puolet elämästä elämättä turhan pelon takia. T: Toinen lentopelkoinen