Nyt veti mies maton jalkojen alta!!!
Ensin vähän taustaa: Meillä on yksi 2v lapsi ja toista odotetaan syntyväksi loppukesästä. Mies on ollut oikeastaan se aktiivisempi osapuoli tähän vauvahankintaan. Mulle se sopi kyllä kans.
No eilen illalla hän sitten kysyi, että " haettaisko yhdessä avioeroa. Tulis kummallekin hyvään saumaan." Mihin helvetin hyvään saumaan. En mä ainakaan haluais erota. Miehellä ei ole toista naista (sen teidän ihan varmasti), mutta haluais elää yksin. Ei kuulemma ole valmis perhe-elämään. Kiva kiva hoksata se tässä vaiheessa. No kun mä sanoin, että en aio hakea eroa, kun en halua eroa. Mies totesi, että katsellaan sitten kesään asti ja mietitään uudestaan sitten.
Mä en nyt oikein tiedä mitä tehdä. Sanonko miehelle, että lähde lopullisesti sitten nyt, vai toivonko, että kesään mennessä haluaisi kuitenkin olla mun kanssa? Ja jos odotan kesään, olenko koko ajan varpaillani, mitä seuraavaksi.
Mä olen ihan hajalla. Viime yö meni näitä miettiessä ja nyt väsyttää ja oksettaa ja v..ttaa armottomasti.
Kommentit (14)
Mieti kahdesti pystytkö vielä luottamaan mieheesi. Tuollaisen jälkeen kun saattaa jäädä se pelko että toinen lähtee koska vain. Voisitteko kokeilla hetken erillään asumista? Molemmat saisitte itsellenne aikaa ajatella ja miettiä mitä itse tahdotte.
Mulla samantapainen kokemus takana. Mies ilmoitti kakkosen ollessa 3kk vanha, ettei jaksa perhe-elämää, on hankkinut itselleen oman asunnon ja muuttaa pois. Seuraavana päivänä läks. Meni jonkin aikaa, kun tuli anellen takas, mutta sanoi, ettei voi luvata etteikö lähtis taas. Siinä vaiheessa laitoin eron vireille.
Eli ikänsä puolesta ei mikään kakara. Henkisesti taitaa olla. Tuo luottamus on nyt kyllä koetuksella. Mutta päällimmäisenä on pettymys toista kohtaan. Ei tän nyt näin pitäny mennä...
Lapset on kuulemma hänelle tosi tärkeitä. Mietin vain itse, että millä lailla, kun ei halua elää meidän kanssa. En tiedä, mun pää on ihan sekaisin.
T.Ap
Sen jälkeen juttelette asiasta. Jos kumpikin on sitä mieltä, että liitto jatkuu, olette yhdessä. Jos jompikumpi on epävarma, kannattaa erota.
niin saat heittää toivon asiantilan paranemisesta. Menkööt tuollainen luuseri!
2
Se, ettei halua perhe-elämää? Rakastaako silti sinua? Itse laittaisin tuollaisen äijän miettimään asiaa ihan omaan rauhaan, ts. heittäisin ulos. Takaisin saisi tulla _jos_ olisi valmis sitoutumaan perheeseen 100%. Jos ei olisi, niin sitten ei olisi takaisin tulemista. Niin eikä myöskään siinä tapauksessa, että mietintänsä aikana alkaisi vehdata jonkun toisen kanssa.
uskoisin miehen rakastavan minua. Olin asiasta täysin varma vielä ennen eilistä. Nyt en enää tiedä, mitä ajatella. Hän ei vain kuulemma ole valmis perheenisäksi.
T. Ap
Mutta miehelle on varmaan helpompaa ratkaista asia lähtemällä, harvalle naiselle tulee mieleen sama. Eli voisiko kyse olla vaan siitä kummallekin sukupuolelle yhteisestä ahdistuksesta minkä sitova pikkulapsivaihe perheessä aiheuttaa. Iso osa eroista johtuu siitä ja asiantuntijoiden mukaan ovat ns. turhia.
Miehelläsi on kasvun paikka perheenisänä. Surullista tietysti jos ei uskalla ottaa haastetta vastaan vaan pakenee. Tulee sitä varmasti katumaan myöhemmin.
Suosittelen että kesää odotellessa käytte pariterapiassa ottamassa vähän ulkopuolista näkökulmaan asiaan.
että mieluummin lähtevät kuin jäävät yrittämään. Munkin lapseni isä oli tuollainen, sanoi vain että olen suunnitellut hänen elämänsä vuosiksi etukäteen.. hei, no yleensä jonkunlaisia suunnitelmia on jos kerta hankitaan lapsi.
Joskus näistä miehistä ei kasva koskaan " aikuista" . He eivät ole halukkaita tekemään työtä parisuhteen ja perhe-elämän eteen.
onko osallistunut arkeen moitteettomasti, lasten ja parisuhteen hoitoon?
Mikä hemmetin oikeus miehillä on keksiä, etteivät he halua huolehtia lapsista. Erotkoon, jos haluaa, mutta ottaa sitten lapsen mukaansa. Sinä voit sitten ottaa lapsen hoitoosi vaikka joka toinen viikonloppu.
Mies on tähän asti huolehtinut parisuhteesta ihan normaalisti ja lapsen kanssa on touhunnut jne. Lastenhoitovastuu on aika pitkälti jäänyt mulle, mikä lienee melko normaalia, kun minä olen kotona ja mies töissä. Minusta hän on osallistunut ihan normaalisti. Tosin joskus valittaa sitä, kun minä en halua monestikaan lähteä mihinkään kapakkaan hänen kanssaan. Olen tainnut käydä kahdesti tämän kahden vuoden aikana. Itse hän on saanut mennä, jos on halunnut.
Ja sitten tälle, joka ehdotti, että mies ottaisi lapsen. Miksi ihmeessä minä haluaisin, että lapseni olisi isänsä luona ja vain viikonloput minulla? Kyllä mä haluan pitää lapsen ihan itselläni.
T. Ap
kaksinolo, kun lapsi/lapset nukkuu riitä!!!
Minkä ikäinen jos sopii kysyä?