Olen 40, eikä minulla ole ollut vielä koskaan vakituista työtä. Haluatko kysyä jotain?

Kuin myös. Kuitenkin yli 10 vuotta määräaikaisena samalla työnantajalla...

Mikset ole mennyt puhelinmyyjäksi? Saisit vakituisen työn alta aikayksikön.

Vierailija kirjoitti:

Mikset ole mennyt puhelinmyyjäksi? Saisit vakituisen työn alta aikayksikön.

Jos on hyvä myymään eikä haittaa vaikka työnantaja yrittää huijata. Kaikki eivät saa tarpeeksi hyvin tavaraa myydyksi.

Suosittelisitko tylsän ja aliarvostetun, mutta varman ja asuntolainan maksaneen duunariammatin vaihtoa arvostetumpaan akateemiseen työhön, jossa työsuhteet pätkiä ja nekin kiven alla?

(Dilemma: Opiskelut loppusuoralla, alan palkkaus surkea, vanha työpaikka olemassa)

En halua kysyä mitään. Minulla sama tilanne. Olen ollut välillä aika ahdistunut, mutta toisaalta pätkiä on riittänyt melko hyvin. Ja onhan elämässä muutakin, onneksi.

Kannattaisi olla perillä oikeuksistaa. Ei määräaikaisia saa ketjuttaa 10v ajaksi samassa paikassa. Oma häpeä jos ei pidä puoliaan.

En. Mulla oli eka vakityö jo parikymppisenä ilman koulutusta, työurankin aloitin jo 11-vuotiaana ollen sen jälkeen joka kesä töissä. Se ei vaan estänyt silti joutumasta työttömäksi ja olin 17 vuotta pätkätöissä sen jälkeen, joista suurin osa työllistämistöitä. Se, että mulla on nyt vakityö, on vähintään yhtä suuri ihme kuin lotossa 6+1 oikein. 

Mitä töitä olet tehnyt ja mikä koulutus?

Itse olen 46 ja samassa firmassa (myyty välissä isommalle) tehnyt töitä yli 20 vuotta. 

Mulla on sama tilanne, mutta ei ahdista kyllä yhtään. Aina on löytynyt seuraava työ hyvissä ajoin ennen määräaikaisen loppua. Palkka on reippaasti yli keskitulon, ei tylsi eikä kyllästytä. En todedllakaan vaihtaisi puhelinmyyjäksi enkä duunariammattiin.

Tämänhetkinen työsuhde on voimassa elokuun 2020 loppuun. Silloin se loppuu aivan satavarmasti, mutta yhtä varmasti se myös kestää tuonne asti. Saatan olla varmemmalla pohjalla kuin useimmat "vakitöissä" olevat. Samaa mieltä on muuten ollut myös pankki 360 000 euron lainan verran.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi olla perillä oikeuksistaa. Ei määräaikaisia saa ketjuttaa 10v ajaksi samassa paikassa. Oma häpeä jos ei pidä puoliaan.

Saa, jos siihen on joku syy. Meillä syy on määräaikainen projektirahoitus.

Minulla sama tilanne ja ikää 45 vuotta.

Samalla työnantajalla olin yli kymmenen vuotta mutta eri sijaisuuksia tekemässä, yhteensä kahdeksaa. Monella muullakin työnantajalla olen ollut. Kaksi ammattitutkintoa.

En ole koskaan haaveillut joutumisesta työpaikkaan jossa olisin kymmeniä vuosia eläkeikään saakka.

Hyvin on haaveeni toteutunut.

Mukavaa eläkettä ap:lle.

Vierailija kirjoitti:

Mukavaa eläkettä ap:lle.

Eihän se että ei ole tuohon ikään mennessä ollut vakituisessa työssä välttämättä tarkoita että ei olisi ollut töissä. Eikä vakityö vs pätkätyö ole mikään automaatti että ensimmäisessä saisi parempaa palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi olla perillä oikeuksistaa. Ei määräaikaisia saa ketjuttaa 10v ajaksi samassa paikassa. Oma häpeä jos ei pidä puoliaan.

Asiaa kerran kysytty samaan alaan perehtyneeltä lakimieheltä. Vastaus oli, ettei kukaan heistä ole uskaltautunut 'siihen suohon'. Ja mitäpä luulisit määräaikaisuudelleni käyvän, jos alkaisin 'hankalaksi?' Mitä toki alan olemaan, mikäli uutta sopparia ei tarjottaisi.

Ap tässä. Kiitos kommenteista.

Olen hoitoalalla. Työt pätkissä, 2-4 kk kerrallaan. Kyllähän tää välillä ahdistaa, kun lainaa pitää kuitenkin maksaa pois ja perhe elättää.

Tommonen "määräaikainen" vuoteen 2020 saakka olis kyllä lottovoitto tähän pätkimiseen verrattuna.

Tsemppiä kanssasisarille ja -veljille.

Vierailija kirjoitti:

Mikset ole mennyt puhelinmyyjäksi? Saisit vakituisen työn alta aikayksikön.

En ole puhekone.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Suosittelisitko tylsän ja aliarvostetun, mutta varman ja asuntolainan maksaneen duunariammatin vaihtoa arvostetumpaan akateemiseen työhön, jossa työsuhteet pätkiä ja nekin kiven alla?

(Dilemma: Opiskelut loppusuoralla, alan palkkaus surkea, vanha työpaikka olemassa)

Niinhän sitä sanotaan, että opiskelu kannattaa. Minäkin haaveilin joskus jatkavani yliopistoon. Nyt alan olla jo luovuttanut kaikesta haaveilusta. Päivä kerrallaan.

Sain itse ekan "normaalin" = toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen 43-vuotiaana. Koulutus on DI. Sitä ennen erilaisia määräaikaisia työsuhteita paljon.