Lue keskustelun säännöt.
Minuutta ei ole!
04.05.2016 |
Aluksi järkytyin, nyt alan hiljalleen hyväksyä. Onko muita 'olemattomuuden' kokeneita? Kerro!
Kommentit (26)
Onpa hyvinkin.
Kerran on tapahtunut niin, että mieli on tyhjentynyt täysin kaikista ajatuksista.
Silloin minää ei enää ole kun rajallinen lakkaa olemasta.
Silloin on rajaton, ääretön tietoisuuden tila.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa hyvinkin.
Kerran on tapahtunut niin, että mieli on tyhjentynyt täysin kaikista ajatuksista.
Silloin minää ei enää ole kun rajallinen lakkaa olemasta.
Silloin on rajaton, ääretön tietoisuuden tila.
Kuka huomasi, ettei mielessä ole ajatuksia?
Saman olen huomannut. Tai sen voi sanoa myös, että minuus on Kaikki-Mitä-On. Joka lienee synonyymi Jumalalle.
Mutta siis sitä ihmisminää, joka ajattelee, tuntee, kokee olevansa ruumis + ajatukset, ei oikeastaan ole silloin kun mieli on hiljaa. Silloin on vain oleminen, kaikkialla läsnä oleva oleminen joka on itse avaruus josta kaikki syntyy sekä kaikki mitä siinä ilmenee. Se oleminen on tietoinen, se on Tietoisuus itse, mutta ei ajatteleva, sanallisia ajatuksia ajatteleva ihmismieli vaan ehdollistumaton universaali tietoisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa hyvinkin.
Kerran on tapahtunut niin, että mieli on tyhjentynyt täysin kaikista ajatuksista.
Silloin minää ei enää ole kun rajallinen lakkaa olemasta.
Silloin on rajaton, ääretön tietoisuuden tila.
Kuka huomasi, ettei mielessä ole ajatuksia?
Ääretön tila itse on tietoinen, se sisältää kaiken, on kaikki ja huomaa kaiken. Mutta siinä vaiheessa kun syntyy ihmisajatus: "Minulla muuten ei äsken ollut ajatuksia", on jo erittäin todennäköisesti samaistunut mielen luomaan minäksi kutsuttuun ajatuskokoelmaan. Ei tosin ihan välttämättä, sillä kyllä ajatteluakin voi olla ilman samaistumista inhimilliseen minään - se tuntuu siltä kuin itsen kautta ajateltaisiin, kuin mieli vain seuraisi valppaana sitä miten ideoita tai inspiraatiota kulkee oman mielen läpi.
Vierailija kirjoitti:
Saman olen huomannut. Tai sen voi sanoa myös, että minuus on Kaikki-Mitä-On. Joka lienee synonyymi Jumalalle.
Tämä on ydinasia. Jumala ilmoittaa nimensä Raamatussa, ja se on Minä olen. Tai kysyttäessä Hän sanoo "Minä olen se joka minä olen". Näin voi sanoa myös jokainen ihminen, koska jokainen on, ja vieläpä on juuri sitä mitä on.
Kristillinen kieli puhuu juuri tuollaisesta "minuus on Kaikki Mitä On" kokemuksesta sanomalla esim. "minä ja Isäni olemme yhtä", "en elä enää minä, vaan Kristus elää minussa". Mutta yhtä hyvin sen voi sanoa ilman minkään uskonnon termejä, ja todeta huomanneensa että kun normaalisti koettu ihmisitse, joka säilyy ajatusvirran varassa, on hiljaa, huomaa olevansa itse asiassa se koko olevaisuus tai elämä, ei vain sen ilmenemismuoto. Yksi meren aalto, mutta myös meri itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä102 kirjoitti:
Ei tosin ihan välttämättä, sillä kyllä ajatteluakin voi olla ilman samaistumista inhimilliseen minään - se tuntuu siltä kuin itsen kautta ajateltaisiin, kuin mieli vain seuraisi valppaana sitä miten ideoita tai inspiraatiota kulkee oman mielen läpi.
Niin, tätähän harjoitetellaan esimerkiksi meditoimalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa hyvinkin.
Kerran on tapahtunut niin, että mieli on tyhjentynyt täysin kaikista ajatuksista.
Silloin minää ei enää ole kun rajallinen lakkaa olemasta.
Silloin on rajaton, ääretön tietoisuuden tila.
Kuka huomasi, ettei mielessä ole ajatuksia?
Ajatuksen kuolema on minän kuolema.
Tietoisuus.
2
Vaikkei ajatuksia noissa hetkissä juuri olisikaan, niin onhan tunne, kuten tyhjyydentunne, avuttomuus ja ahdistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikkei ajatuksia noissa hetkissä juuri olisikaan, niin onhan tunne, kuten tyhjyydentunne, avuttomuus ja ahdistus.
Tyhjyydentunne kyllä, muut ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei olekaan, mutta se ei muuta asiaa, että pitää mennä töihin ja maksaa veroja ja ettei kannata minuudettomuudesta huolimatta kävellä auton alle. Minuudettomuuden näkeminen on älykkyyttä, sen soveltaminen vasta viisautta.
ps. Buddhalaisuudessa on olennaista tuo ilmiöiden minuudettomuus, mutta Buddha pysyi silti vaiti siitä, onko minuutta vai ei http://www.accesstoinsight.org/tipitaka/sn/sn44/sn44.010.than.html
Tämänhän ovat todenneet kristitytkin julistaessaan, että vaikka "sielu" kuinka tuntisi itsensä naispuoliseksi, jos keholla on munat niin se ratkaisee, mies olet ja miehenä sinun kuuluu pysyä.
Vierailija kirjoitti:
Vaikkei ajatuksia noissa hetkissä juuri olisikaan, niin onhan tunne, kuten tyhjyydentunne, avuttomuus ja ahdistus.
Kaikki nuo tunteet syntyvät egossa, mielikuvitusrakennelmassa. Ei niitä todellisuudessa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikkei ajatuksia noissa hetkissä juuri olisikaan, niin onhan tunne, kuten tyhjyydentunne, avuttomuus ja ahdistus.
Kaikki nuo tunteet syntyvät egossa, mielikuvitusrakennelmassa. Ei niitä todellisuudessa ole.
Juuri näin.
Äärettömyydessä, rajattomuudessa ei ole ajatuskasvannaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikkei ajatuksia noissa hetkissä juuri olisikaan, niin onhan tunne, kuten tyhjyydentunne, avuttomuus ja ahdistus.
Kaikki nuo tunteet syntyvät egossa, mielikuvitusrakennelmassa. Ei niitä todellisuudessa ole.
Juuri näin.
Äärettömyydessä, rajattomuudessa ei ole ajatuskasvannaisia.
Oletko henkilö.koht. "kokenut" tämän?
Ei tietenkään olekkaan oikeasti, mutta se on vain keinomme tunnistaa eri olennot näinkin suuressa mittakaavassa kuin kosmos