Kannattaako mennä huippulukioon?

Paremmista lukioista saa yleensä parempaa opetusta ja paremmat mahdollisuudet ylioppilaskirjoituksiin muttei niillä lukion papereilla ole enää hirveästi arvoa korkeakoulun jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Paremmista lukioista saa yleensä parempaa opetusta ja paremmat mahdollisuudet ylioppilaskirjoituksiin muttei niillä lukion papereilla ole enää hirveästi arvoa korkeakoulun jälkeen.

Ja "ei ole hirveästi arvoa" tarkoittaa ei ollenkaan arvoa. Samaa mieltä, että opetus varmaan keskimäärin on näissä paremmissa lukioissa astetta parempaa. Lahjakas ja motivoitunut oppilas tosin pärjää missä tahansa. Opettaja on vain apuväline. Tiedonhimo ja uteliaisuus opettavat, ei opettaja.

Opetus on parempaa. Mutta suurin osa opiskelijoista vertailevat itseään muihin ja kilpailevat.

Lapsi siityi Pohjois-Helsingistä eliittikouluun Espooseen ala-asteen viimeisinä vuosina. Kaikenlainen kiusaaminen ja lasten väliset riidat loppui. Oli kiva huomata, että lapsellani on hyvä olla "sivityneessä seurassa". Koulu menee hyvin ja lukioon menossa samoille kulmille.

Mistä päätellen opetus on parempaa? Tulokset ovat vertailuissa hyviä, koska oppilasaines on hyvää. Itse kävin huippulukion, mutta vain siksi, että se sattui olemaan lähin koulu.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi siityi Pohjois-Helsingistä eliittikouluun Espooseen ala-asteen viimeisinä vuosina. Kaikenlainen kiusaaminen ja lasten väliset riidat loppui. Oli kiva huomata, että lapsellani on hyvä olla "sivityneessä seurassa". Koulu menee hyvin ja lukioon menossa samoille kulmille.

Mikä koulu kyseessä, siis Espoossa?

Vierailija kirjoitti:

Mistä päätellen opetus on parempaa? Tulokset ovat vertailuissa hyviä, koska oppilasaines on hyvää. Itse kävin huippulukion, mutta vain siksi, että se sattui olemaan lähin koulu.

Mutuahan tämä, mutta voisi olettaa että näihin huippulukioihin kerääntyy myös opettajista ja terävin ja motivoituneinein porukka. 

Meidän lapsi kävi kansanopistolukion, se oli todellinen huippupaikka. Ryhmässä saattoi olla vain muutama oppilas, sai todella yksillöllistä opetusta, muutenkin opettajat olivat aivan huippuja ja todella motivoituneita työhönsä. Opistolla opiskeli monenlaista porukkaa: suoraan peruskoulusta tulleita, aikuisia, eläkeikäisiä, kehtiysvammaisia, ulkomaalaisia. Siellä kävi paljon vierailijoita, luennoitsijoita ulkomaita myöten, oli tapahtumia ja projekteja ja pääsi ulkomaillekin jos halusi.

Myös hyvät tilat, atk-laitteet viimeisen päälle, upea musiikkiluokka, iso liikuntasali, vieressä urheilukenttä, hiihtolatu yms., oma pieni kirjasto ja kahvila, luontoa ympärillä, kauniita rakennuksia.

Lisäksi oli aivan mahtavan hyvä ruoka ja pakollisten kurssien kirjat ilmaisia. Mahtava yhteishenki ja jokaista tuettiin yksilöllisesti. Vaikea kuvitella parempaa paikkaa. Jokaisella oli mahdollisuus menestyä. Jos on taloudellisesti tiukkaa, niin aivan ykköspaikka: ilmainen asuntola, ilmainen aamupala, lounas, päiväkahvi ja päivällinen ja siis pakollisten kurssien kirjat ilmaisia. Ei voi sanoa, että köyhällä ei ole mahdollisuutta lukion käymiseen!

Kalliolla ei kasva kylvää miten hienolla koneella tahansa. Mullassa taas kasvaa vaikka vakasta heittelisi.

Tuttu kävi teininä pienen maalaislukion. Nykyään pyörittää isoa yritystä ja työllistää noin 300 henkilöä.

Todellakin kannattaa. Opetus on parempaa ja opiskelu motivoivampaa, kun aika ei mene ääliöiden kaitsemiseen. Kyllähän sen huomaa, jos kyselee vaikka stadin lääkisläisten entisiä lukioita. Kuinka moni on jostain lumosta?

En suosittelisi eliittilukiota, kirjoituksissa on täysi mahdollisuus menestyä erinomaisesti ihan lukiosta riippumatta, jos omaa motivaatiota riittää, ja kirjoitusten tuloksillahan on merkitystä tasan sen verran, kuin ne vaikuttavat jatko-opintopaikan saamiseen. Ns. "paremmissa kouluissa" saattaa paineet menestymiseen ja oppilaiden keskinäinen vertailu olla ihan älyttömiä, siinä leviää monella lahjakkaallakin nuorella pää, kun alkavat uskoa että lukiomenestys määrittää koko loppuelämän suunnan ja kaikki täydellisestä huonompi suorittaminen on maailmanloppu. Toki ilmapiireissä voi olla eroja myös eliittikoulujen välillä, mutta kannattaa selvittää sitä ennakkoon.

Ei kannata. Päädyt meidän orjaksi kuitenkin.

Zinkkimiez

Muistan itse kun pääsin tälläiseen "eliittilukioon". Olihan se hienoa aikaa... Varsinkin kun oli katsonut jotain Skulls tms jenkkileffoja jossa tätä paremman väen koulukulttuuria hehkutettiin. Sitten pääsin yliopistoon ja tajusin, että ei sillä lukiotaustalla ollut hevopaskan merkitystä, mutta nyt olin eliitin seassa. Sitten valmistuin maisteriksi ja tajusin, että ketään ei kiinnosta paskaakaan mun akateemiset opinnot. Menin tusinaduunipaikkaan näpyttelemään exceliä, sitä samaa duunia jota voisi tehdä amispohjalla, ja siellä pysyn. 

Kävin huippulukion kun sattui olemaan sama missä kävin yläasteen. Aivan turha koulu, surkeat opettajat jne. Arvosana laski numerolla. Loppujen lopuksi väittelin tohtoriksi ja vielä aineesta, josta sain opettajan takia aivan surkeat numerot. Ei kyllä ole menestykseni tippaakaan lukioni ansiota.

Noh, tytär oli Suomen tunnetuimmassa urheilulukiossa urheilutaustansa, kovan treenin ja kisamatkoilla ravaamisen takia. Lukio ymmärsi ja jousti hyvin, muualla tämä ei olisi ollutkaan mahdollista. Poika on nyt hakemassa Suomen parhaimpaaan lukioon ja tällä hetkellä näyttää siltä, että keskiarvo riittää, pidetään peukkuja. Kovasti odottaa sitä, että opiskeluilmapiiri rauhoittuu (nyt luokka täynnä itseään täynnä olevia mölyapinoita) ja porukka on motivoitunutta ja jatko-opintoihin suuntautunutta. Luulen, että olisi siellä kuin kala vedessä. 

Itse olin Ressun lukiossa. Koulussa ketään ei kiusattu, oli toki omia ryhmiä, mutta kaikille riitti kavereita ja ryhmät eivät kilpailleet keskenään vaan elivät sovussa. Mulla on tosi positiivisia muistoja lukioajoilta. Opettajan luottivat oppilaisiin enemmän kuin muissa lukioissa, joissa osa kavereistani oli.

Vaihto-oppilaita oli monia ja samanhenkisiä ihmisiä oli helppo löytää. Itse on tosiaan ole mikään "nörtti", vaan lukioaikoina olin melko "boheemi".. Kävin vaihto-oppilaana, tein paljon kuvaamataidon tunteja, mutta myös nautin laadukkaasta aineopetuksesta. Kilpailu on toki kovaa ja lukion todistuksen arvosanat laskevat helposti, jos ei tee kovasti töitä, mutta kannustava ilmapiiri helpottaa. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olin Ressun lukiossa. Koulussa ketään ei kiusattu, oli toki omia ryhmiä, mutta kaikille riitti kavereita ja ryhmät eivät kilpailleet keskenään vaan elivät sovussa. Mulla on tosi positiivisia muistoja lukioajoilta. Opettajan luottivat oppilaisiin enemmän kuin muissa lukioissa, joissa osa kavereistani oli.

Vaihto-oppilaita oli monia ja samanhenkisiä ihmisiä oli helppo löytää. Itse on tosiaan ole mikään "nörtti", vaan lukioaikoina olin melko "boheemi".. Kävin vaihto-oppilaana, tein paljon kuvaamataidon tunteja, mutta myös nautin laadukkaasta aineopetuksesta. Kilpailu on toki kovaa ja lukion todistuksen arvosanat laskevat helposti, jos ei tee kovasti töitä, mutta kannustava ilmapiiri helpottaa. 

Oho, lukio ei näköjään opettanut kuitenkaan kirjoittamaan! Sori! Toivottavasti saatte selvää :)

On aika pitkälle myytti, että huippulukioissa olisi paremmat opettajat ja parempi opetus. Opettajan työ on tosin hyvin erilaista huippulukiossa, jonne tullaan yli yhdeksikön keskiarvolla. Pohjatiedot ovat hallinnassa ja motivaatiokin huipussaan. Suuri osa tietää jo mihin tähtää yo-kokeen jälkeen. Opettajan energia ja aika ei kulu kurinpitoon, vaan voi kaikessa rauhassa keskittyä opettamiseen. Näissä kouluissa ainevalinnat ovat usein runsaammat, sillä valinnaiskursseille riittää opiskelijoita. Näillä nuorilla ei ole tavoite selvitä lukiosta minimikurssimäärällä.

Ns. tavallisessa lukiossa oppilasaines on paljon heterogeenisempää. Sielläkin on toki joitakin yli ysin papereilla tulleita, mutta sitten on myös iso joukko keskimäärin seiskan oppilaita, jotka eivät ehkä ole päässeet amikseen tai eivät tiedä, mitä haluaisivat opiskella, joten tulevat kolmeksi vuodeksi vielä miettimään ja päivähoitoon. Motivaatiota on lähinnä naapurin kanssa seurusteluun tai kännykän räpläämiseen tunnilla. Opettajalla kuluu liian paljon energiaa näiden häiriköiden rauhoittelemiseen. Siinä kärsii opetus, mutta myös motivoituneiden oppilaiden opiskelu. Kuitenkin nämä oppilaat osallistuvat samoihin yo-kokeisiin kuin nuo huippulukioidenkin oppilaat.

Suomalaisilla opettajilla on kautta linjat erinomainen koulutus alalle, mutta jos työolosuhteet haittaavat työntekoa, niin hankala siinä on päästä edes näyttämään kykyjään. Toisaalta, jos onnistuu saamaan nämä seiskan vetelehtijätkin hyviin tuloksiin loppujen lopuksi, niin ei voi ainakaan opettajaa huonoudesta syyttää. Mutta niinhän sitä sanotaan, että jos lapsi pärjää hyvin, niin se on hyvistä perintötekijöistä johtuvaa, mutta jos hän pärjää huonosti, johtuu se huonosta opetuksesta ja opettajasta. Eihän perintötekijöillä silloin ole merkitystä, eihän?