Miettii

Onko kellään diagnosoimaton ja hoitamaton depressio johtanut syrjähyppyyn/syrjähyppyihin?

  • ylös 6
  • alas 7

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Eikö se ole yleensä ole niin, että henkilökohtainen kriisi ajaa syrjähyppyihin. Depressiohan on seurausta kriisistä.

  • ylös 13
  • alas 1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tottapa tuo, mutta onko se pätevä syy?

Mikä on sinun mielestäsi pätevä syy pettää läheisen ihmisen luottamus ja olla epälojaali? Minä en oikein keksi mitään pätevää syytä - paitsi se, että aseella uhataan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tottapa tuo, mutta onko se pätevä syy?

Pettäjä, juoppo, pelaaja... Kyllä ne syyt keksii. Itse asiassa petetty on yleensä itse syyllinen pahaan oloonsa, kun on ajanut pettäjän pettämään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottapa tuo, mutta onko se pätevä syy?

Pettäjä, juoppo, pelaaja... Kyllä ne syyt keksii. Itse asiassa petetty on yleensä itse syyllinen pahaan oloonsa, kun on ajanut pettäjän pettämään.

Irtooko pettäjälle empatiaa keltään? Ja jos on pettäny useaan otteesee niin voiks ihminen muuttuu vai tekeeks sen uudstaan? Mies väittää muuttuneensa eikä ikinä tekisi nii uudestaan.

Vierailija

No ei todellakaan. Masentuneena en olisi jaksanut ajatellakaan ihmissuhdekuvioita tai seksiä. Selviydyin nipinnapin töistä ja henkilökohtaisen hygienian hoitamisesta + siitä, että söin päivittäin, mutta kaikki muu aika menikin kattoon tuijotellessa. Ei puhettakaan, että olisin jaksanut lähteä jonnekin tapaamaan vastakkaista sukupuolta, enhän jaksanut hoitaa edes ystävyyssuhteita.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole yleensä ole niin, että henkilökohtainen kriisi ajaa syrjähyppyihin. Depressiohan on seurausta kriisistä.

Ei ole. Depressio on aivokemian häiriö, johon ei tarvita mitään "tunnepuolen" syytä. Nyt on taas tärkeää erottaa toisistaan masennus sairautena ja masennus (pelkkänä) tunnetilana.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole yleensä ole niin, että henkilökohtainen kriisi ajaa syrjähyppyihin. Depressiohan on seurausta kriisistä.

Ei ole. Depressio on aivokemian häiriö, johon ei tarvita mitään "tunnepuolen" syytä. Nyt on taas tärkeää erottaa toisistaan masennus sairautena ja masennus (pelkkänä) tunnetilana.

On totta, että toisilla depressio on puhtaasti kemiaa. Mutta eikhön valtaosalla ole depression taustalla ihan syy. Toiset sanovat, että depressio on padottua surua. Totta tai ei, niin tätä puoltaa se, että tunne voi muuttua pysyväksi mielialaksi, kun se padotaan. Eli depression mielialaksi.

Siksi väitin, että depressio on seurausta kriisitä: jokin kriisinomainen tapahtuu => ihminen ei pysty/osaa käsitellä asiaa syystä tai toisesta => tunne muuttuu mielialaksi => aivokemia muuttuu.

Vierailija

Masentunut ja pettynyt ihminen tarvitsee mielihyvän kokemuksia ehkäpä enemmän ja joku voi kokea että pettämällä saa ylimääräistä mielihyvää, kiellettyä hedelmää.....

Vierailija

Masentunut ja pettynyt ihminen tarvitsee mielihyvän kokemuksia ehkäpä enemmän ja joku voi kokea että pettämällä saa ylimääräistä mielihyvää, kiellettyä hedelmää.....

Vierailija

saako masentunut henkilö mielihyvää jostain? Luulin, ettei masentunut koe mielihyvää.

Vierailija

En tiedä saako mut ehkä haluaisi saada ja pyrkisi sitä kohti? Jos siis ei ole liian masentunut että jaksaa vielä jotain.Luulen että kaikki masentuneet eivät ole yhtä masentuneita vaan masennusta ois eri asteista.

Vierailija

Masentuneellakinhan voi olla pieniä ilon hetkiä välillä, ei ihan pelkkää mustaa? Mutta yleistila on sellanen et on vaikea nauttia mistään

Vierailija

itsellä ainakin masennus aiheuttanut juuri sen et hakemalla haki milloin mistäkin niitä edes hetkellisiä mielihyvän oloja. sellaista oman paskan olon harhauttamista kai

Vierailija

Ehdottomasti. Äitini kuoleman jälkeen ajauduin sivusuhteeseen, josta hain jännitystä ja pakoa, jotakin muuta ajateltavaa. Sillä ei ollut mitään tekemistä mieheni tai suhteemme laadun kanssa. Pahempi olohan siitä loppujen lopuksi tuli. Nyt suhde on ohi ja olen edelleen tämän miehen kanssa, jota petin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti. Äitini kuoleman jälkeen ajauduin sivusuhteeseen, josta hain jännitystä ja pakoa, jotakin muuta ajateltavaa. Sillä ei ollut mitään tekemistä mieheni tai suhteemme laadun kanssa. Pahempi olohan siitä loppujen lopuksi tuli. Nyt suhde on ohi ja olen edelleen tämän miehen kanssa, jota petin.

Antoiko mies anteeksi va eikö hän tiedä asiasta?

-ap

Vierailija

En tiedä vastausta, mutta mulle ainakin ihmiset oli ihan kertakäyttötavaraa hoitamattoman tai huonosti hoidetun masennuksen aikana. Nyt kun pää tai lähinnä sydän vähän parantua terapian ansiosta, lähinnä ihmettelisin aiempaa käytöstäni, jos en tietäisi, mitä siinä on taustalla.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla