Kuolinpesän hoitaja kuollut - mitä tapahtuu?

Hanki lakimies äläkä täällä huutele.

Täällä on nyt harva se päivä näitä perinnönjakoon liittyviä aloituksia. Lukeeko joku kenties Turun oikiksen pääsykokeisiin? ;)

Tässä mitään lakimiestä tarvita kun osakkaita on vähän eikä riitoja ole. Mietin vain että onko pesällä (lakisääteinen) velvollisuus valita uusi pesänhoitaja vai voiko asian antaa vain olla. Google ei kertonut.

Eiköhän aika moni suomalainen ole osakas kuolinpesässä. Näin keväällä tipahtelee kuolinpesienkin veroilmoitukset luukusta josta sitten muistuu mieleen kysymyksiä. Tuli itselläni muista ketjuista tämä mieleen. Tietääkö kukaan tai onko edes hyviä arvauksia?

Ap

Jätä se sika!

Meilläkin on jakamaton kuolinpesä, mutta ei perunkirjoituksen jälkeen ole mitään tehty. Sitten kun isästä aika jättää, tehdään uusi perunkirjoitus. Pankista voi ostaa pesänselvittäjän, jos leski myy asunnon. Siinä vaiheessa pitää rahat jakaa perillisille, miehen suvussa ainakin noin tekivät. 

Jos kuolinpesän posti on tullut tämän hoitajan osoitteeseen, niin posti tarvii kääntää. Periaatteessa kp:n osakkaat hoitavat asiat yhdessä, mutta usein jollekin annetaan valtakirja -> teidän on sovittava keskenänne miten asioita hoidetaan.

Kuolinpesään tulee uusina osakkaina nyt kuolleen perilliset, vai oliko teillä pesän ulkopuolinen pesänhoitaja?

Oliko tässä nyt kyse osakkaasta vai pesänhoitajasta vai molemmista?

Molemmista, pesää hoitanut henkilö oli osakas. Kuolinpesän postit menevät nyt pesänhoitajan perilliselle (joka on nyt myös osakas pienemmällä osuudella). Tiedot siis välittyvät vähintäänkin kysyttäessä muille osakkaille. Ilmeisesti mikään taho ei siis enää vaadi että pesällä olisi nimetty hoitaja vaan voimme sopia pesän jaon ilman hoitajaa kun sen aika tulee?

Saako leski myydä kuolinpesän asuntoa? Eikös hänellä ole vain asumisoikeus?

Vierailija kirjoitti:

Saako leski myydä kuolinpesän asuntoa? Eikös hänellä ole vain asumisoikeus?

Saa kun siitä sovitaan osakkaiden kanssa. Hänellä on myös osaomistus. Perillisillä lienee kuitenkin etuosto-oikeus eli luvatta ei voi myydä.

Ap

Leski ei voi myydä kuin omaa omaisuuttaan. Kuolinpesän omaisuuden myyntiin tarvitaan osakkaiden suostumus,sekä nimet kauppakirjaan,tai jollekulle valtuutukset hoitaa asia myyjien puolesta.

Onko kyseessä jokin jakamaton miljoonalukaali vai vanha omakotitalon mörskä joka vaatisi tai on vaatinut kovemman rempan? Sen jälkimmäisen olisin antanut silmää räpäyttämättä lahjakirjalla siinä asuvalle jo ennen kun kerkesi kuolla. Epäilen kuitenkin uusperhekuviota joka tuo omat mutkansa matkaan.

Leski voi myydä vain omaa omaisuuttaan. Siitä saatu kauppahinta on lesken rahoja,joita hän saa käyttää mielensä mukaan.

Kuolinpesän osittainkaan omistamaa asuntoa leski ei saa myydä,vaan myyjinä toimivat omistajat yhdessä jos kaikki omistajat haluavat myydä.

Ei avioliitto,tee puolison( kuolleenkaan) asunnoista lesken omaisuutta.

Vasta osituksen jälkeen on yleensä selvillä,mikä on lesken omaa. Ositus kannattaa tehdä,se helpottaa lesken elämää jatkossa,eikä se vaikuta avioliittolain mukaiseen hallinta( eli käyttö) oikeuteen.

Vierailija kirjoitti:

Tässä mitään lakimiestä tarvita kun osakkaita on vähän eikä riitoja ole. Mietin vain että onko pesällä (lakisääteinen) velvollisuus valita uusi pesänhoitaja vai voiko asian antaa vain olla. Google ei kertonut.

Ei ole mitään velvollisuutta tietenkään. Jakakaa keskenänne. Tehkää jakokirja netin mallin mukaan ja laittakaa omaveron kautta tieto verottajalle.

Pesänhoitajan ihan eka tehtävä on ottaa väliaikaisesti haltuun kuolinpesä. Ja ilmoittaa osakkaillee kuolemasta,jolloin aikaisintaan käynnistyy osakkaiden yhteishallinto. Se on sitä,että osakkaat yhdessä päättävät kuolinpesän asioista lailliseen perinnönjakoon asti.

Pesänhoitaja huolehtii tai jakaa osakkaille tehtäviä,huolehdittaviksi että perunkirjoitus ja vainajan velkojen( sairaala-,hautaus- ym suoraan vainajaan liittyvät) tulee maksettua,ja pesän muut velat jos on. Tämän jälkeen perinnönjaon( ositus ensin jos vainaja oli tai oli ollut aviossa).

Perinnönjaossa on kaksi tapaa. Edullinen keskenään tehty sopujako,jossa jokainen osakas allekirjoittaa jakokirjan. Tai kallis pesänjakajan tekemä ja hidas jako,johon yksikin osakas voi tehdä pesänjakajasta hakemuksen vainajan kotipaikan käräjäoikeudelle. Elleivät pesän varat riitä jakajan palkkioon,hakenut maksaa loput.