Lue keskustelun säännöt.
Pienituloiset, älkää hankkiko lapsia!
24.04.2016 |
Kahden lapsen pienituloisena vanhempana antaisin tämän neuvon kaikille lasta suunnitteleville! Älkää hankkiko lapsia, jos elätte tuilla. Olemme hankkineet lapset opiskeluaikoina, luottaen siihen, että työtä löytyy. No ei löytynyt. Yhden lapsen kanssa olisimme ehkä pärjänneet jotenkuten, mutta kaksi vie jo suunnattomasti rahaa. Lapset ovat tärkeintä maailmassamme, mutta itkettää katsoa, kun kaverit kulkevat matkoilla, mökillä ym. ja me olemme aina kotona. Molemmilla lapsilla on yksi harrastus, ne yritämme saada maksettua. Ja ehkä töitäkin meille löytyy :) Mutta näin yleisenä neuvona, odottakaa, kun tulotasonne on hyvä!
Kommentit (47)
Eipä ole aikomuskaan vielä ainakaan kymmeneen vuoteen (jos silloinkaan). Ei toisaalta ole kyllä naistakaan jonka kanssa sellaisen laittaisi alulle.
M22
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tein yhden kun enempään ei ollut varaa. Lapsi jäi ainoaksi. Liian vanha tekemään toista lasta.
Joo ei kannata. Meidänkin päikyssä näkee näitä köyhiä lapsia. On vanhat vaatteet, käytettyjä leluja ja vanha auto jolla niitä lapsia kuskataan. Katoin kerran yhden auton ikkunasta sisälle ja siellä oli VANHA lastenistuin, älyttömän vaarallista.. Se on sääli että nämä lapset saavat näin huonon alun elämälle.
Samaa mieltä valitettavasti. Meillä tyttö ja poika. Tämä vie erityisen paljon rahaa, kun kaikki pitää hankkia kahteen kertaan. Itse joutuu kyllä tinkimään ihan kaikesta pienituloisena. En ole ostanut itselleni yhtään uutta vaatetta kahteen vuoteen. Mutta totta on myös sekin, ettei oikeaa aikaa välttämättä tule koskaan.
Ei lapsista tarvitse kasvattaa ahneita materialisteja. Pienituloinenkin voi olla hyvä vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo lopetetaa kaikki suomalaiset lisääntyminen. Muslimit kyllä lisääntyy.
Mulla on neljä avioliitossa saatua lasta. Oli ja on edelleen vakituinen työpaikka.
Mutta sitten tuli ero ja jäin lapsineni yksin. Isä maksaa kyllä maksuja, mutta niukasti, ilkeyttään. On sanonut itse näin.
No lopputulos, en olisi neljää lasta tehnyt, jos olisin tulevaisuuden tiennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaisi jäädä aika moni koskaan syntymättä, jos laskisi aina niin sanotusti varman päälle. Vaikka pelkästään sen varaan laskeminen, että joku muu maksaa on vähintään yhtä hölmöä. Joten jokaisen on osattava itse päättää, milloin lopulta on valmis äidiksi tai isäksi, sillä lopulta tuota päätöstä ei kukaan muu voi tehdä. Jos siis ylipäätään voi ikinä tuota päätöstä tehdä ainakaan jos haluaa saavansa lapsia "perinteisellä tavalla" biologisesti; kaikki eivät onnistu saamaan lapsia, vaikka kuinka yrittäsivät ja haluaisivat. - Toisaalta ei lasten, tai lapsen saaminen tai saamatta jääminen ole, mikään mitta jolla mitattaisiin tai arvioitaisiin jotain.
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsista tarvitse kasvattaa ahneita materialisteja. Pienituloinenkin voi olla hyvä vanhempi.
Voi varmasti, mutta köyhyys ikävä kyllä korreloi esim. tulevaisuuden itsemurhien, mt-ongelmien, rikollisuuden jne. kanssa.
Se on oikea riski lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me olemme molemmat reilusti yli keskituloisia mutta emme kyllä todellakaan matkusta perheen kanssa joka vuosi ainakaan viikon-kahden kaukomatkalle. Syynä tosin se, että molemmat lapset on hoidettu 3-vuotiaiksi kotona ja on yli 3v ikäero eli kh-tukivaihetta on ollut KAUAN (ja se jatkuu vielä hetken verran).
Nelosen on pakko olla provo. Vanhat vaatteet, käytetyt lelut, vanha auto ja vanha lastenistuin? Me olemme keskituloisia, mutta silti kuljemme 8 vuotta vanhalla autolla (miksi ostaa uutta, kun vanhakin toimii moitteetta), suurin osa lapsen vaatteista on työkavereilta ja sukulaisilta saatuja (miksi ostaa uusia, kun nuo käytetyt ovat lähes uuden veroisia, koska lapset kasvavat niin nopeasti) ja lastenistuinkin on vanha ja käytetty. Hyvin lapsi siinä silti pysyy. Päiväkotiin ei viedä leluja, ja jos siellä joku unilelu onkin, jokaisen lapsen uutena saatu halilelu muuttuu aika nopeasti nuhjuiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vähän eri asia olla pienituloinen kuin elää kokonaan tuilla. Monella pienituloisellakin on varmempi työpaikka kuin toisella jonain hetkenä suurituloisella.
Näin lapsettomana voisin sanoa, että elämää ei kannata suunnitella liikaa. Minä odotin, että kaikki oli valmista lapselle. Ja sitten lasta ei kuulunutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No me tehtiin lapsi, molemmat oltiin töissä. Sitten jäin kotihoidontuelle ja mies opiskeli, tehtiin silti toinen. Oli kamalaa kitkuttelua. Molemmat työllistyttiin, hankittiin talo ja kolmas lapsi. Mies opiskelee uuteen ammattiin ja minä myös oppisopimuksella. Olisi ihan kamalaa ajatella että nyt vasta aloitettaisiin lapsien teko.
Lapsien teko saa jäädä tähän kolmeen.
Minusta ei ole kamalaa kun kaverit matkustelevat, itse en ole matkustelu tyyppiä, mutta ajattelin myöhemmin vähän reissallakkin..ehkä kun lapset ovat isoja tai muuttaneet jo pois kotoa. Nyt on muut intressit.
Minusta on ollut tosi hyvä tapa rakentaa perhe, koti, työt ja opiskelut yhtäaikaa eikä jäädä odottelemaan tulojen nousua. Mutta taloudellisesti heikkoina aikoina on ollut todella vaikeaa eikä sellaista kestäisi montaa vuotta.
Meillä on ollut kyllä hyvä tukiverkosto ja pahan paikan tullen olemme voineet lainata rahaa vanhemmiltamme.
Kyllä elämässä kannattaa pyrkiä aina eteenpäin niin huomaa saavuttaneensakkin jotain. Eikä tarvitse 30 vuotiaana miettiä kun vieläkin junnaa samassa työssä ilman perhettä tai omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Nelosen on pakko olla provo. Vanhat vaatteet, käytetyt lelut, vanha auto ja vanha lastenistuin? Me olemme keskituloisia, mutta silti kuljemme 8 vuotta vanhalla autolla (miksi ostaa uutta, kun vanhakin toimii moitteetta), suurin osa lapsen vaatteista on työkavereilta ja sukulaisilta saatuja (miksi ostaa uusia, kun nuo käytetyt ovat lähes uuden veroisia, koska lapset kasvavat niin nopeasti) ja lastenistuinkin on vanha ja käytetty. Hyvin lapsi siinä silti pysyy. Päiväkotiin ei viedä leluja, ja jos siellä joku unilelu onkin, jokaisen lapsen uutena saatu halilelu muuttuu aika nopeasti nuhjuiseksi.
8 vuotta vanha auto ei ole "vanha auto".
Nuo itsemurhariskit ja mt-ongelmat ovat riskinä lähinnä silloin, kun perheessä on päihteiden käyttöä. Pelkkä pienituloisuus ei niitä lisää. Turvallisuuden tunne on lapselle tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Nelosen on pakko olla provo. Vanhat vaatteet, käytetyt lelut, vanha auto ja vanha lastenistuin? Me olemme keskituloisia, mutta silti kuljemme 8 vuotta vanhalla autolla (miksi ostaa uutta, kun vanhakin toimii moitteetta), suurin osa lapsen vaatteista on työkavereilta ja sukulaisilta saatuja (miksi ostaa uusia, kun nuo käytetyt ovat lähes uuden veroisia, koska lapset kasvavat niin nopeasti) ja lastenistuinkin on vanha ja käytetty. Hyvin lapsi siinä silti pysyy. Päiväkotiin ei viedä leluja, ja jos siellä joku unilelu onkin, jokaisen lapsen uutena saatu halilelu muuttuu aika nopeasti nuhjuiseksi.
Kaikesta muusta samaa mieltä, mutta vanhasta lastenistuimesta ei todellakaan näe sen kolarointiturvaa "silmin". Eihän sitä siksi hankita, että lapsi siinä pysyy hyvin matkan, vaan siksi että se kolarin tullen turvaisi pienikokoisen lapsen jolle autossa ei rakenteen vuoksi muuten ole turvaa.
Toki voisin käytettynäkin ottaa turvaistuimen vaikka läheiseltä sukulaiselta, jos ikää olisi se suosituksen mukaiset alle seitsemän vuotta. Mutta kun ihmiset voivat määritellä eri tavalla "vanhan" . Toisille se tarkoittaa yli 10v vanhaa kirpparilta ostettua (josta et voi tietää onko kolaroitu), toisille 5v vanhaa kälyltä saatua. Kyllähän noissa facebook kirppareilla näkyy 2000-luvun alunkin turvaistuimia joillain myynnissä, aina ihmettelen miten joku uskaltaa tuollaisessa asiassa säästää. Vaikka kirppikseltä meillä on hankittu esim. suurin osa vaatteistakin.
Rakkaus on tärkeämpää kuin raha. Tutkimusten mukaan köyhyys periytyy, mutta itse uskoisin, että se tarkoittaa sitä, että elämänhallintaongelmat periytyvät. Eli paljon tukea, rakkautta ja keskustelua vaan lapsille, niin kyllä se siitä!
Minä löysin paljon mielekästä tekemistä köyhän perheen lapsena. Lapsiahan kiinnostaa ihan kaikki. Valitettavasti kuitenkin vanhemmilta puuttui rakkaus, tuki ja oikeastaan kiinnostus kasvatukseen kokonaan, niin olen nyt sitten aikuisena syrjäytynyt.
Silloin kaikki lapset jäisivät tekemättä, koska naisen hedelmällisyys jaksottuu lyhyelle aikavälille ja suurin osa on pienituloisia ja vähävaraisia, koska uaein ovat työuransa alussa, eikä juuri sitä omaisuutta ole ehtinyt kerryttämään. Vaikka lapsi syntyisi kultalusikka suussa ja vanhempien varallisuuden ja hyväpalkkaisuuden keskelle, elämä on yllätyksiä täysi ja elämä voi romahtaa hetkessä, eikä niihin voisi aina itse vaikuttaa esim. taloudellinen epävarmuus, työttömyys, pitkäaikainen sairaus, konkurssi jne.
Jos tarkastellaan asiaa lapsen näkökulmasta, niin hyvä vanhemmuus perustuu aivan muihin arvoihin kuin rahaan, jotka antavat lapselle hvyinvointia ja eväitä tulevaisuuteen, toisin kuin vanhempien varallisuus tai lihava lompakko.
Jos asiaa tarkastellaan yhteiskunnan kannalta, niin yhtälailla hyvätuloisen kuin vähävaraisen lapsi voi tarvita yhteiskunnan ylimääräisiä palveluita ja ne voi tulla yhteiskunnalle kalliiksi, jos vanhemmuus on hukassa esim. ls, terapiat jne. joita esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Olen aivan samaa mieltä. Tosin hyvätuloinenkin voi muuttua hyvin äkisti huonotuliseksi, että onko ikinä hyvää aikaa hankkia lapsia.
Jos yrität kerätä kunnon rahaston lapsenhankintaa ajatellen, niin ikä tulee vastaan naisella ennen kuin rahavarat on tarpeeksi suuret mullistusten varalta.