Lue keskustelun säännöt.
Tutkiva journalismi kuihtuu - tässä syitä
23.04.2016 |
Tänään Helsingissä alkanut tutkivan journalismin konferenssi pullistelee väkeä. Yleisökin tahtoo tärkeitä mutta salattuja tietoja julki. Samaan aikaan tutkivat toimittajat eri puolilla maata kokevat, että arjen työ käy yhä tukalammaksi, kirjoittaa ajankohtais- ja featuretoimituksen esimies Jussi Eronen.
Tänään käynnistynyt kotimainen Tutki-konferenssi ja pohjoismainen datajournalismikonferenssi Noda vetävät yliopistolle 380 journalistia, iso joukko heistä nuoria. Osallistujaryntäys kertoo, että Panama-paperien tai katolisten pappien pedofilian paljastumisesta kertovan Spotlight-elokuvan aikakaudella tutkiva journalismi kiinnostaa alan tekijöitä enemmän kuin koskaan.
Perusteelliset ja uutta tietoa paljastavat jutut ovat myös yleisön mieleen. Suomalaisilta tivattiin taannoisessa SuomiAreena-kyselyssä, mitä he haluavat medialta. Kansa halusi eniten juuri tutkivaa journalismia. Sitä halusi 59 prosenttia vastaajista - toiseksi eniten toivottiin uutisia, joita kannatti 47 prosenttia.
Todellisuus on perusteellisen toimitustyön kannalta synkempi. Kun äskettäin kävin kahvilla tutun turvallisuusviranomaisen kanssa, hän oli syvästi huolissaan mediasta. Puhuimme valtakunnallisesta toimituksesta, joka vielä muutamia vuosia sitten teki paljon tutkivaa journalismia.
– Talousrikostorjunnan kannalta tuli ennen todella kiinnostavaa ja tärkeää tietoa. Nykyään ei tule. Ei tule mitään, ei tarvitse seurata, virkamies suri.
Tutkivan journalismin yhdistyksen jäsenilleen tekemä tuore kysely kertoo samaa kaikkialta Suomesta. Maailma muuttuu mutkikkaammaksi, toimittajat pystyvät keskittymään yhä vähemmän.
Peräti 55 prosenttia kyselyyn vastanneista lähes kuudestakymmenestä tutkivasta journalistista kertoo pystyvänsä keskittymään tutkivaan työhön huonommin kuin vuosi sitten.
Kun mainosrahat hupenevat, monet aiemmin riippumattomasti toimineet talot varovat nyt rahoittajiaan. Kyselyn mukaan juttuja on myös jätetty julkaisematta ulkopuolisen painostuksen vuoksi muista kuin journalistisista syistä.
Kolme neljäsosaa vastaajista oli sitä mieltä, että merkittäviä aiheita jää aika- ja resurssipulan takia uutisoimatta. Kolme vastaajaa kymmenestä sanoi, että toimitus jättää aiheita tutkimatta niiden arkaluontoisuuden takia.
Jos lehdissä ennen selvitettiin vaikka kauppaketjuun liittyviä lahjusepäilyjä, nykyisin työstetään verkkoon eläinvideoita tai kaavaillaan yhteisiä sisältömarkkinointihankkeita mainostajien kanssa.
Helsingin yliopistossa tänä viikonloppuna tungeksivat toimittajat haluavat tehdä tutkivaa työtä.
Yleisön kannalta on sitä parempi, mitä useampi heistä onnistuu. Muuten emme pian tiedä enää mitään asioista, jotka ovat mainostajille tai vallankäyttäjille ikäviä. Mediatalojen pomoille aika on monin tavoin vaikea. He ovat paljon vartijoina.
http://yle.fi/uutiset/analyysi_jos_tutkivia_toimittajia_kyykytetaan_sit…
Olen ennenkin väittänyt, että meille tarjotaan viihdettä, jotta emme ajattelisi. Kehitys on huolestuttava. Mistä saamme tietoomme väärinkäytöksiä tai esim. poliitikkojen sidoksia, jos emme mediasta.
Kommentit (6)
Huomatkaa myös että taas kerran journalistit palkitsivat sopivan aiheen eli äärioikeistojutun jollain vuoden tutkiva journalisti -palkinnolla.
Minua kiinnostaisi artikkeli vasemmiston ja anarkistien yhteyksistä mutta tämä ei näytä kiinnostavan toimittajia pätkääkään. Veikkaan että jos tästä tehdään artikkeli niin se on semmoista myötähäpeää aiheuttavaa valkopesua että ei ole nähtykään sitten suomettumisen pahimpien häpeävuosien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensimmäiseksi sinä ja muutkin yleisön jäsenet voisivat alkaa maksaa sisällöistä sen sijaan, että aina kierretään maksumuuri. Minkä takia luulette, ettei toimituksilla ole varaa tutkivaan journalismiin? Siihen muuten aina liittyy riski, että mitään ei löydy.
Minä taas en kierrä maksumuuria, jätän mieluummin lukematta kokonaan. Joskus ostan lehtiä mutta aika harvoin.
Perinteisesti tutkivaa journalismia ovat Suomessa harjoittaneet ennen kaikkea vasemmistolaiset toimittajat - Ajankohtainen kakkonen, M. O. T. jne., joten täysin puolueetonta tutkivaa journalismia Suomessa ei ole koskaan ollut. Itse tein aikoinaan kantelun Julkisen sanan neuvostoon yhdestä Ajankohtaisen kakkosen ohjelmasta, mutta vastaus yllätti todella negatiivisesti. Vastauksessa selostettiin ympäripyöreästi ja kautta rantain, että kyseisessä tapauksessa ei ole aihetta minkäänlaisiin toimiin. Ehkä vähän naiiviisti oletin kantelua tehdessäni, että Julkisen sanan neuvosto olisi ollut totuuden asialla, mutta huomasin, että näin ei ole, vaan - ainakin tuolloin - Julkisen sanan neuvosto näytti suojelevan vasemmistolaisia toimittajia ja heidän tekemiään ohjelmia. Lähetin tuolloin myös sähköpostia aiheesta ohjelman tuottajalle, jonka vastaus oli kuin kopio Julkisen sanan neuvoston päätöksestä. Tapaus avasi silmäni tutkivan journalismin ja Julkisen sanan neuvoston suhteen ja menetin tapauksen seurauksena luottamukseni kumpaankin. Terveisiä vain Erkki Saksalle ja Olli Mäenpäälle.
Ennen viime syksyä lähi-idän levottomuuksista kertovissa jutuissa oli aina joukko miehiä aseidensa kanssa, joko totisina ja uhmakkaina tai sitten kiihtyneinä ja aggressiivisina. Heillä oli hyvin usein mukana myös aivan pieniä poikia, mallioppimassa tätä kulttuuria. Se pisti silmään koska oli niin vaikea ajatella omaa pientä poikaa rynnäkkökivääri kädessä katsomassa kun isukki uhoaa katkaisevansa vääräuskoisen kaulan.
Viime syksyn jälkeen kaikki nämä kuvat ovat hävinneet mediasta. Ei enää muistetakaan, että sotaa käyvän maan sotaa käyvät kansalaiset, he jotka ovat lapsesta asti kasvaneet sodan ja väkivallan kulttuuriin, voisivat olla jollain lailla aggressiivisia. Ei, näistä uhmakkaista sotureista on kuoriutunut trendifarkuissa ja valkoisissa tennareissa kuljeskelevia vaarattomia nuorukaisia, tulevia Suomen kansalaisia. Joilla on kylläkin aivan samanlainen katse kuin näissä vielä viime vuonna julkaistuissa kuvissa joissa heidät vielä sai esittää niissä oloissa ja siinä kulttuurissa missä he ovat kasvaneet. Mut siitä meidän ei varmaan kannata välittää, media on päättänyt näin.
Journalismi on pulassa, kun kukaan ei maksa sisällöstä. Muutaman vuoden päästä ammattimaisia Suomen asioita tonkivia toimittajia on vain YLE:llä. Toivottavasti YLE-veroa ei alenneta. Myönnetään, on aika vihervassarifeministiseksuaalivähemmistöpainotteinen linja, mutta ehdottomasti tyhjäää parempi.
Ihan ensimmäiseksi sinä ja muutkin yleisön jäsenet voisivat alkaa maksaa sisällöistä sen sijaan, että aina kierretään maksumuuri. Minkä takia luulette, ettei toimituksilla ole varaa tutkivaan journalismiin? Siihen muuten aina liittyy riski, että mitään ei löydy.