Ajatteleko koskaan silakkapihviä syödessäsi sitä silakkaa, joka vielä hetki sitten usikenteli iloisena elämästä nauttien lajitovereidensa parissa?
Kommentit (23)
En ole, mutta muikuista olen joskus miettinyt samaa. Siellä se on lajitovereidensa kanssa iloisesti parvessa uiskennellut tyynellä selällä. Ehkä hauki on välillä käynyt yrittämässä, mutta muuten elämä on ollut oikein lokoisaa. Plankton ja pieneliöt ovat maistuneet, vesi on ollut mukavan raikasta. Yhtäkkiä sitä vaan joutuu nuottaan ja pakkautuu jäihin. Nyt se tuijottaa minua kalman harmailla silmillä edessäni paperilla. Vieressä makoilee salakavala salakka, joka on ujuttautunut parveen ihan vain päästäkseni pannulleni voin kanssa tirisemään. Mutta en minä ole eilisen teeren poika ja heitän salakan roskiin. Se minua vähän surettaa.
Vierailija kirjoitti:
En inhimillistä kaikkia eläimiä tai kasveja, vaikka itselläni on lemmikkieläimiä. Ymmärrän luonnon kiertokulun merkityksen. Tiedän, että moni laji on elossa vain sen vuoksi, että niitä kasvatetaan ruokatalouden vuoksi. Kuka kasvattaisi esim. kanoja, jos kukaan ei söisi kananmunia?
Onko sinusta siis oikeus elämään vain ihmisen oikeus? Minusta kyse ei vielä ole eläinten inhimillistämisestä, jos katsoo eläinyksilöillä olevan oikeus lajityypilliseen elämään.
Miksi kanoja pitäisi kasvattaa? Aasialainen punaviidakkokana, kesykanan kantamuoto, on omilla esiintymisalueillaan elinvoimainen laji.
Iloinen silakka :D