Miten kykenette asumaan kerrostalossa? Eikö ole aika ankeaa?
En pysty ymmärtämään kerrostaloa asumismuotona. Asukkaita on joka puolella ja äänet kuuluvat selvästi. Ei ole ollenkaan omaa pihaa, jo se on mielestäni ihan hirveää! Pelkkä parveke, joka on yleensä aina vieläpä tielle päin, jossa kulkee ihmisiä ja autoja, kauhea melu ja pakokaasut täyttää ilman. Hyi.
On myös kerrostaloja, joissa ei ole kaikissa edes parveketta. Miten helvetissä sellaisessa voi asua??
Kerrostalossa asuminen on ahdistavaa. Sama kun muuttaisi johonkin isoon laatikkoon asumaan.
Ja vieläpä jos on koira tai koiria. Uskon, että jokainen koira, rotuun ja ikään katsomatta, nauttii kun olisi edes vähänkään omaa pihaa.
Ja jos vielä sattuu samassa asuinrakennuksessa asumaan jotain koiravihaajia, niin saattavat sinun poissa ollessasi tiputtaa postiluukusta myrkytettyjä lihapullia tms ja koirasi syö ne.
Jos syttyy tulipalo, on hankalaa päästä pois. Ja aika helposti syttyykin, kun asukkaita on paljon ja ei tarvitse olla kuin yksi typerys, joka kännissä nukahtaa sohvalle ja hella jäänyt päälle tms..
Kerrostalot pitäisi laissa kieltää.
Pitää olla tarkkana, ettei liikaa päästä ääntä, ettei joku ala heti urputtamaan. Kerrostaloissa yleensä asuukin tosi heikkohermoisia, kyyliä ihmisiä, jotka nauttii kun pääsevät valittamaan joka asiasta.
Kerrostalot ovat ankeita, meluisia, ahdistavia paikkoja, joissa yleensä asuukin se yhteiskunnan paskakasa, eli juopot, narkkarit, bilettäjät, kyylät ja muuten vaan päästänsä sekaisin olevat huligaanit.
Toki niitä normaalejakin ihmisiä on, tai no... Voiko sellainen ihminen olla normaali, joka haluaa asua tuollaisen ihmisryhmän kanssa?
Eiku itse asiassa, voiko ihminen olla normaali, jos edes harkitsee asuvansa KERROSTALOSSA????
Kommentit (64)
Rauhallinen alue,pienkerrostalo,joten hissikään ei kolise.Vettä,rantaa ympärillä.Omistusasuntoja,joissa muutamassa vuokralaiset,pari lähes käyttämättä,omistajat joskus käyvät.Palvelut lähellä.Suht pieni vastike.Asunnot hyvin suunniteltu,tilavat,avarat huoneet,lasitetut parvekkeet,omat saunat.Minulle riittää oikein hyvin.Ja hiljaisuus klo23-06.Jokainen asuu miten haluaa.Olen asunut myös ok.talossa,sekä rivitalossa,eikä tämä ole yhtään huonompaa,kaikilla on puolensa.Kaikki se ihmetyttää joitakin??
1. Meidän talo on aika hiljainen.
2. Ei mun tarvitse mitään ääniä pelätä, ei omia eikä toisten.
3. Meidän taloissa kaikki parvekkeet on pihalle päin.
4. En itse asiassa edes kaipaa omaa pihaa.
5. En omista koiraa enkä aio sellaista hankkia myöhemminkään.
Hä? Me ollaan pitkään mietitty muuttoa lähiöön, mutta aina on iskenyt ahdistus että miten tylsää ja ankeaa siellä tulee olemaan. Autolla joka paikkaan ja kaikki niin kaukana.
Empäs sentään asu missään Espoon perukoilla, enkä missään ahtaasti rakennetussa ok-talo lähiössä. Asun ok-talossa järven rannalla, ei ole naapureita haittoina ihan vieressä.
Ei kiinnosta merinäkymät. Oon joskus asunu meren lähellä ja melkein aina siellä tuuli niin helvetisti.
Kesä iltana ihanaa mennä terassille ja nähdä auringon laskevan ja tyyni järvi edessä.
AP
Mun mielestä on ihan mahtavaa kun lapsilla on paljon leikkikavereita pihalla ja samassa rapussa asuu äiti- ja vauvakavereita. Miettikää nyt miten helppo kyläillä!
Eikä tavitse tehdä mitään pihatöitä tai remppajuttuja.
Asun nyt isossa ok-talossa.
Muutan kerrostaloon kun lapset eivät enää ok-taloa kaipaa.
En voisi asua paikassa jossa ei voi kusta rappusilta aiheuttamatta pahennusta.
Ihmeellisiä kommentteja täällä. Moni näyttää uskovan, että kerrostaloasuminen automaattisesti tarkoittaa ongelmalähiötä? En minäkään ongelmalähiössä haluaisi asua, joten ymmärrän tavallaan.
Kerrostaloja on kuitenkin hyvin erilaisia. Itse olen aina asunut kerrostalossa enkä puolestani ymmärrä miksi omakotitalo on niin monen unelma. Lapsuuteni asuin kerrostalossa keskikokoisen kaupungin keskustassa, enkä voi kuvitella parempaa paikkaa asua. Kuudennen kerroksen isoista ikkunoista avautui näkyvä kaupungin kattojen yli, merelle, puistoon, kirkolle ja hovioikeudelle. Huonekorkeus oli neljä metriä ja lattioissa kalanruotoparketit. Kouluni oli viiden minuutin kävelymatkan päässä ja myös vanhempani kävelivät töihin. Kaupungin kaikki palvelut teattereista kauppahalliin olivat sadan metrin etäisyydellä. En koskaan joutunut tuhlaamaan aikaani bussipysäkeillä tai taksijonoissa tai kinuamaan kyytiä keneltäkään, sillä pystyin aina kävelemään tai pyöräilemään kotiin. Tämä on elämänlaatua.
Nykyisin asun Helsingin Töölössä ja viihdyn erinomaisesti juuri sijainnin takia. Työkaverit käyttävät jopa kaksi tuntia päivittäisiin työmatkoihin, mikä minusta on aivan järkyttävää. Se on kaksi tuntia pois heidän vapaa-ajastaan! Minulla taas työmatka on joko kymmenen minuuttia ratikassa tai parikymmentä minuuttia kävellen. En todellakaan haluaisi asua missään Espoon omakotitaloalueella, kaukana kaikesta.
Toki kaipaan luonnonrauhaa ajoittain, mutta sitä varten on mökki. :)
Vierailija kirjoitti:
Äänten kuuluminen riippuu kyllä ihan äänieristyksestä. Mulla ei kuulu naapureista juuri mitään, jos nyt eivät kunnon bileitä pistä pystyyn, mikä on harvinaista. Partsi on pihaan päin, ei tielle, eikä liikenteenmeluakaan kuulu. Ei ole koiraa, mutta mun eteisessä on kylläkin väliovi, joten eipä se mahdollinen koira pääsisi syömään mitään postiluukusta tippuvaa. Maisemat on kivat, kun on vähän korkeammalla.
Olen asunut koko lapsuuteni omakotitalossa, eikä se minua houkuta yhtään. Koko ajan jotain hommaa ja kaikki pitää hoitaa ihan itse. Ei siitä pihastakaan voinut nauttia, kun talvella oli metrin hangen peitossa ja kesällä hyttyset kiusasi hengiltä. Mieluummin ulkoilen reippaasti kävellen kuin pihassa tai partsilla kykkien.
Olen niiiiiiiiiin samaa mieltä kanssasi. Minä myös olen asunut lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni omakotitalossa, ja nähtyäni sen myötä omakotitalon ympärillä pyörivien askareiden määrän, niin EI KIITOS ikinä omakotitaloon uudestaan. Olen viihtynyt kerrostalossa asuen jo vuosikymmenien ajan, ja en muuttaisi mistään hinnasta omakotitaloon.
Tuosta kyttäämisestä puheen ollen, niin omakotitalojen naapurusto vasta kyttääkin toinen toisiaan, ja on pakko olla jonkin verran sosiaalinen, vaikka ei tahtoisi, mutta kerrostalossa omassa kodissaan asuessaan ei ole mikään pakko olla tekemisissä naapurien kanssa, jos ei tahdo, ja kukaan ei sinänsä kyllä kyttäile kerrostalossa toistensa menemisiä ja tulemisia.
Helpommin voi lähteä minne vaan kertomatta naapureilleen, minne on milloinkin suunta.
Omakotitalossa on aina tekemistä, on korjaamista kaikenlaista, ja piharakennuksiakin on ylläpidettävä kunnossa, sekä jos on piha, niin yleensä on sitten puutarhakin jonkinlainen, ja kasvimaakin, jossa kuopsuttamista piisaa keväästä syksyyn.
Tietysti jos omakotitalo on jossakin maaseudulla, ja se sijaitsee jossain perämetsän&pellon reuna-alueella kaukana muista naapureista, saakin olla rauhassa tiettyyn pisteeseen asti, mutta vain tiettyyn rajaan saakka, koska jos et ole kenenkään kyläläisen kanssa tekemisissä, niin vähintään erikoiseksi tai jopa hulluksi haukutaan pitkin kyliä.
Vierailija kirjoitti:
Näissä uusissa kerrostaloissa kuuluu tosi vähän ääntä ulkoa tai naapurista tai rappukäytävästä. Ja vaikka asunnossani on ikkunat kolmeen suuntaan, en näe yhtäkään autotietä.
Postiluukusta on turha tiputella koiralle mitään, väliovi on kiinni ja alaovet ovat lukossa ulkopuolisia häiriköitä ajatellen. Auto on kellarikerroksessa, kurjalla säällä on kivaa, kun voi vaan astella sisäkautta autoon kastumatta tai kaivamatta autoa lumesta.
On mulla toinenkin koti, tämä kerrostalo on kaupunkikoti. Siellä omakotitaloalueella raikaa aina jonkun ruohonleikkuri, trimmeri tai muu vempain ja autojenkin äänet kuuluvat ihan eri tavalla rakenteiden läpi sisälle. Naapurit kyttäävät toisiaan ja toistensa tekemisiä ja tekemättäjättämisiä.
Just toi omakotitalojen naapureiden kyttiminen voi olla mitä moninaisinta:) jopa toisten naapureiden perunan kasvua seuraillaan piirun tarkasti; ja pihanurmikon hoitoa, että onko nyt sliipattu joka kohta viimoisen päälle, ja piha-aidan hoitoon puututaan kommentoimalla kaikenlaista. Kasvimaan anteja vertaillaan, ja esim. porkkanoiden kokoa ja hernepalkojen määrää, saatika omenasadon laatua jne. vertaillaan naapuruston kesken jne. lista on loputon.
Ja kulotus on paras tapa tappaa naapurisopua näin keväisin, että eikun laittakaatte vaan palamaan risulehtikasojanne, niin johan on naapurin ihanan puhtaan valkoiset lakanat pyykkinaruilla kivan tummahkot;HEH
Musta on kiva laittaa pihaa, maalata taloa, laittaa kotia. Mutta jos näistä asioista ei tykkää niin ymmärrän hyvin, että elämä kerrostalossa on sillon paras vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä uusissa kerrostaloissa kuuluu tosi vähän ääntä ulkoa tai naapurista tai rappukäytävästä. Ja vaikka asunnossani on ikkunat kolmeen suuntaan, en näe yhtäkään autotietä.
Postiluukusta on turha tiputella koiralle mitään, väliovi on kiinni ja alaovet ovat lukossa ulkopuolisia häiriköitä ajatellen. Auto on kellarikerroksessa, kurjalla säällä on kivaa, kun voi vaan astella sisäkautta autoon kastumatta tai kaivamatta autoa lumesta.
On mulla toinenkin koti, tämä kerrostalo on kaupunkikoti. Siellä omakotitaloalueella raikaa aina jonkun ruohonleikkuri, trimmeri tai muu vempain ja autojenkin äänet kuuluvat ihan eri tavalla rakenteiden läpi sisälle. Naapurit kyttäävät toisiaan ja toistensa tekemisiä ja tekemättäjättämisiä.
Just toi omakotitalojen naapureiden kyttiminen voi olla mitä moninaisinta:) jopa toisten naapureiden perunan kasvua seuraillaan piirun tarkasti; ja pihanurmikon hoitoa, että onko nyt sliipattu joka kohta viimoisen päälle, ja piha-aidan hoitoon puututaan kommentoimalla kaikenlaista. Kasvimaan anteja vertaillaan, ja esim. porkkanoiden kokoa ja hernepalkojen määrää, saatika omenasadon laatua jne. vertaillaan naapuruston kesken jne. lista on loputon.
Ja kulotus on paras tapa tappaa naapurisopua näin keväisin, että eikun laittakaatte vaan palamaan risulehtikasojanne, niin johan on naapurin ihanan puhtaan valkoiset lakanat pyykkinaruilla kivan tummahkot;HEH
Missä tämmöstä tapahtuu?
Tässä talossa ei saa mitään alle 200 000, eikä asuta pk-seudulla. Tuskin pohjasakalla on varaa tässä asua, edes vuokralla. Isoimmat asunnot ovat lähelle puoli miljoonaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä uusissa kerrostaloissa kuuluu tosi vähän ääntä ulkoa tai naapurista tai rappukäytävästä. Ja vaikka asunnossani on ikkunat kolmeen suuntaan, en näe yhtäkään autotietä.
Postiluukusta on turha tiputella koiralle mitään, väliovi on kiinni ja alaovet ovat lukossa ulkopuolisia häiriköitä ajatellen. Auto on kellarikerroksessa, kurjalla säällä on kivaa, kun voi vaan astella sisäkautta autoon kastumatta tai kaivamatta autoa lumesta.
On mulla toinenkin koti, tämä kerrostalo on kaupunkikoti. Siellä omakotitaloalueella raikaa aina jonkun ruohonleikkuri, trimmeri tai muu vempain ja autojenkin äänet kuuluvat ihan eri tavalla rakenteiden läpi sisälle. Naapurit kyttäävät toisiaan ja toistensa tekemisiä ja tekemättäjättämisiä.
Just toi omakotitalojen naapureiden kyttiminen voi olla mitä moninaisinta:) jopa toisten naapureiden perunan kasvua seuraillaan piirun tarkasti; ja pihanurmikon hoitoa, että onko nyt sliipattu joka kohta viimoisen päälle, ja piha-aidan hoitoon puututaan kommentoimalla kaikenlaista. Kasvimaan anteja vertaillaan, ja esim. porkkanoiden kokoa ja hernepalkojen määrää, saatika omenasadon laatua jne. vertaillaan naapuruston kesken jne. lista on loputon.
Ja kulotus on paras tapa tappaa naapurisopua näin keväisin, että eikun laittakaatte vaan palamaan risulehtikasojanne, niin johan on naapurin ihanan puhtaan valkoiset lakanat pyykkinaruilla kivan tummahkot;HEH
Missä tämmöstä tapahtuu?
Voi. voi, et taida tietää omakotitalossa asumisesta yhtään mitään, kun ihmettelet, että missä tollaista tapahtuu, kuten edellä on kerrottu? Varmasti löytyy tuonkaltaista omakotitaloalueella, jossa on talot aivan liki toisiaan.
Minusta kerrostalossa saa asua paljon rauhemmassa kuin omakotitalossa, jos ne sijaitsee vallan vierivierekkäin, kuten kaupunkialueilla yleensä sijaitsevat ihan vaan kunnallistekniikan vuoksi.
Millaista omaa rauhaa omakotitalossa asujalla on, jos naapurisi näkee molemmin puolin tietä, mitä menet omalle pihallesi tekemään ja miten vietät aikaasi siellä esim. vieraittesikin kanssa, ja puheet raikaavat kesäillan tyynessä säässä kauas toiselle laidalle kotitiesi pätkää, kun vietät esim. jotain juhlia omakotitalosi pihalla kesäaikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä uusissa kerrostaloissa kuuluu tosi vähän ääntä ulkoa tai naapurista tai rappukäytävästä. Ja vaikka asunnossani on ikkunat kolmeen suuntaan, en näe yhtäkään autotietä.
Postiluukusta on turha tiputella koiralle mitään, väliovi on kiinni ja alaovet ovat lukossa ulkopuolisia häiriköitä ajatellen. Auto on kellarikerroksessa, kurjalla säällä on kivaa, kun voi vaan astella sisäkautta autoon kastumatta tai kaivamatta autoa lumesta.
On mulla toinenkin koti, tämä kerrostalo on kaupunkikoti. Siellä omakotitaloalueella raikaa aina jonkun ruohonleikkuri, trimmeri tai muu vempain ja autojenkin äänet kuuluvat ihan eri tavalla rakenteiden läpi sisälle. Naapurit kyttäävät toisiaan ja toistensa tekemisiä ja tekemättäjättämisiä.
Just toi omakotitalojen naapureiden kyttiminen voi olla mitä moninaisinta:) jopa toisten naapureiden perunan kasvua seuraillaan piirun tarkasti; ja pihanurmikon hoitoa, että onko nyt sliipattu joka kohta viimoisen päälle, ja piha-aidan hoitoon puututaan kommentoimalla kaikenlaista. Kasvimaan anteja vertaillaan, ja esim. porkkanoiden kokoa ja hernepalkojen määrää, saatika omenasadon laatua jne. vertaillaan naapuruston kesken jne. lista on loputon.
Ja kulotus on paras tapa tappaa naapurisopua näin keväisin, että eikun laittakaatte vaan palamaan risulehtikasojanne, niin johan on naapurin ihanan puhtaan valkoiset lakanat pyykkinaruilla kivan tummahkot;HEH
Missä tämmöstä tapahtuu?
Voi. voi, et taida tietää omakotitalossa asumisesta yhtään mitään, kun ihmettelet, että missä tollaista tapahtuu, kuten edellä on kerrottu? Varmasti löytyy tuonkaltaista omakotitaloalueella, jossa on talot aivan liki toisiaan.
Minusta kerrostalossa saa asua paljon rauhemmassa kuin omakotitalossa, jos ne sijaitsee vallan vierivierekkäin, kuten kaupunkialueilla yleensä sijaitsevat ihan vaan kunnallistekniikan vuoksi.
Millaista omaa rauhaa omakotitalossa asujalla on, jos naapurisi näkee molemmin puolin tietä, mitä menet omalle pihallesi tekemään ja miten vietät aikaasi siellä esim. vieraittesikin kanssa, ja puheet raikaavat kesäillan tyynessä säässä kauas toiselle laidalle kotitiesi pätkää, kun vietät esim. jotain juhlia omakotitalosi pihalla kesäaikaan.
Koko ikäni olen omakotitalossa asunu ja ei oo vielä tommosia naapureita kävelly vastaan.
Tätä samaa oon aina ihmetellyt. Ja että joku vielä ottaa ison lainan sitä varten että saa asua rotankolossa?
-ei omaa pihaa
- kun menet ulos, olet julkisessa tilassa, et omalla pihalla missä voisi olla omassa rauhassa ja vaikka istua kahvilla omalla alueella.
-kerrostaloasuja ei voi viljellä mitään vaan kaikki pitää ostaa kaupasta.
-lapsia pitää valvoa ulkona. Okt:ssa lapset voivat olla omalla pihalla turvallisesti.
-kukaan ei pidä meteliä seinän takana.
Etc.
Eihän rottakaan paremmasta tiedö kun se luuhaa aina ahtaassa viemärinputkessa ja luulee sitä elämäkseen.
Tampereen keskustassa suurten järvien keskellä odotan taas kesää tapahtumineen. Ihanat torit, vanhat puistot ja kesäihmiset kaduilla, koskenrannan terassit, lenkkipolut pyynikillä.. omalla parvekkeellakin on kiva istua aamukahvilla tai kesäyön ääniä kuunnellen. Kaupinkilaisena syntyneelle riittää mökkeily kesän parhaaseen aikaan maaseutua huonoilla keleillä (Suomessa 9kk) vältellen.
Itsekään en tykkää yhtään asua kerrostalossa, pienessä huoneistossa. Meillä on vielä lapsi ja koira sekä älyttämät määrät tavaraa ja leluja. Olisi ihanaa asua omakotitalossa:) varaa vaan ei ole:( lisään vielä että varaa ei ole vaikka käyn töissä
Eipä kyllä ole ankeaa. Asun 101-vuotiaassa talossa, jossa on paksut kiviseinät - naapureista ei kuulu mitään. Parvekkeen puute kieltämättä harmittaa, mutta sisäpihalla on hyvin hoidettu yhteinen puutarha, missä on pöytäryhmää, grilliä ja muuta kesää varten. Narkkareita en ole nähnyt, harvemmin varmaan päätyvät tänne Helsingin keskustan omistusasuntoihin, joissa neliöhinnat ovat sen 6500 euroa.
Enemmän ankeaa mulle olisi asua jossain rivarissa tai omakotitalossa Espoon perukoilla ja kihnuttaa Länärillä aamuruuhkassa ap:n kanssa.