Lue keskustelun säännöt.
Tyttären luokkakaverin äiti ei tervehtinyt kaupassa
18.04.2016 |
Ihmettelin suuresti, koska aikaisemmin on tervehtinyt iloisesti ja usein sananen vaihdettukin kuulumisia.
Epäilen, että nuorten välillä on nyt jotain, jota en tiedä. Tyttöni on pari kertaa sanonut, että Atte on todella ärsyttävä. Hän on hyvin erikoinen, tiedän. Ehkä asperger, mutta ettei tässä vain olisi kiusaamisesta kyse?
Täytyy illalla puhua tytön kanssa.
(Ei ole mahdollista, ettei olisi huomannut minun tervehdystäni. Tultii aivan naamatusten ja näki, että huomasi minut hyvin)
Kommentit (10)
Ehkä tyttösi on kiusannut kaveriaan ja äiti ei siksi tervehtinyt sinua. Omalla teinillä pari kaveria, jotka ovat minusta tosi ärsyttäviä, kuten äitinsäkin. Nyt tilanne on mennyt niin pahaksi, että ei todellakaan haluta heidän äitejään tervehtiä iloisesti, kun oikeasti haluttisi vetää heitä turpaan, että pankaa ne hirviökakaranne kuriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tyttösi on kiusannut kaveriaan ja äiti ei siksi tervehtinyt sinua. Omalla teinillä pari kaveria, jotka ovat minusta tosi ärsyttäviä, kuten äitinsäkin. Nyt tilanne on mennyt niin pahaksi, että ei todellakaan haluta heidän äitejään tervehtiä iloisesti, kun oikeasti haluttisi vetää heitä turpaan, että pankaa ne hirviökakaranne kuriin.
Nämä ovat jo lukiolaisia eli jos näin, niin muodot voivat olla hyvinkin aikuismaisia. Tuskin Aten koulureppua on piilotettu ym.
Tekisi mieli soittaa tytölle ruokatunnilla. Äiti ei ole sen tyyppinen ihminen, että oma erityinen mielentila purkautuisi tuolla tavoin. Vaikken kovin hyvin tunnekaan, niin uskaltaisin näin sanoa olemuksen ja jutustelun perusteella.
Vai soittaisinko äidille nyt? Ehkä parempi jutella ensiksi tytön kanssa?
Voithan kysellä lapseltasi mutta ei kai siihen tervehtimättömyyteen kannata kiinnittää huomiota, jos ette muuten ole tekemisissä. Itse päättelen vain näissä tapauksissa, että joku ei pidä minusta, tai pitää itseään niin paljon parempana, ettei tervehdi.
No kysy vaikka tyttäreltäsi onko kaikki hyvin.
Voi olla että jotain on tapahtunut, tai voi olla ettei mitään ei ole tapahtunut.
Itse ainakin olen sellainen että voin hyvin kävellä kaupassa ihan omiin mietteisiini vaipuneena, ja en suoraan sanoen rekisteröi mitä ympärillä tapahtuu.. on sitä jokunen tuttu vuosien varrella tullut sanomaan että hei, mä näin sut siellä ja siellä, moikkasin, etkä moikannu takaisin... Ja suoraan sanoen.. en ole edes huomannut, kun olen ollut niin omissa ajatuksissa... näitä tällaisiakin syitä löytyy... Ihan tälleen vaan heitin toisenlaisenkin ajatuksen siitä moikkaamattomuudesta.
Eli selvitä nyt ensin syy, ja murehdi ja mieti sitten asiaa.
No voi stsiisus. Eiköhän lukioikäiset teinit osaa pitää huolta omista kaverisuhteistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saattasin olla minä.... en näe, en kuule, ja ennenkaikkea en tunnista... ei johdu sinusta,olen vain ajatuksissani sekä kasvosokea. Paremmatkin kaverit on repineet hihasta ennenkuin tajuan kävelleeni ihan naaman vierestä ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä! Minulla myös juuri näin. Olen ajatuksissani, keskittynyt ostoksiin, jokin sisäinen oletus käännettynä päälle, että kaupassa kaikki ovat tuntemattomia. Voin katsoa jopa kasvoihin enkä tunnista ihmistä, etenkään puolituttuja. En ihmettelisi, jos minua pidettäisiin ylpeänä. Vaikka todellisuudessa olen vain vähän hömelö.
Mietin samaa - voihan olla että henkilökohtaisessa elämässä on meneillään jotain ettei mitenkään jaksa / oikeasti edes huomaa mitään ympärillä tapahtuvaa. Eli en nyt alkaisi soittelemaan vaan kysyisin tytöltä kun tulee kotiin.
Nuo on juuri hankalia tilanteita, ettei tiedä onko jollain joku ongelma suhteesi vai joku oma juttu mielentilassa, kun huomaa että kaikki ei ole kunnossa. Ei sitä oikein kysyäkään kehtaa.