Lue keskustelun säännöt.
Lapsuudenkoti ja lihavuus
15.04.2016 |
Meillä syötiin ruokaa ihan järkyttävät määrät ja laatu oli aina pizzaa-mäkkäri-eines linjaa. Paitsi että ne valmiseinekset oli hirrrveen terveellistä vanhempien mukaan ja jos et syönyt niitä kaikkia suklaalevyjä ja vanukkaita ja muita herkkuja mitkä vanhemmat osti niin tuli valitusta siitä että "ootko sä joku anorektikko, menee hyvät ruuat roskiin! Me ei enää osteta näitä!" Mutta kyllä ne vaan osti. Painoin 100+kg kun muutin pois opiskelemaan. Muiden perheenjäsenten painoa en uskalla edes arvioida.
Kommentit (10)
Ollaankohan sisarukset? Kuulostaa niin tutulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli salaattia n. kerran kuukaudessa ja sen jälkeen sai palkinnoksi jäätelöä.
Me muutimme aikoinaan Saksasta Suomeen ja, kun ystävämme jäivät taakse, eikä meillä lapsilla kielitaitokaan ollut niin hyvä, että olisimme heti pärjänneet täällä, äitini paikkasi tilannetta herkuilla. Ruokaa ei tarvinnut syödä, kuin koulussa, kyllähän sitä suklaavanukkailla, kekseillä ja pullalla paremmin pärjäsi, kun oli mieli maassa. Hassua tilanteessa oli se, että aikaisemmin äiti oli aina ollut hyvin tarkka siitä, että jokaikinenkin parsakaalin palanen oli lautaselta hävinnyt.
Minä olin vanhempi, harrastin liikuntaa ja koulumatka oli pitempi, joten paino ei noussut, mutta nuorempi sisareni lihoi tosi paljon. Eikä hän päässyt tuosta tavasta hoitaa huoliaan koskaan eroon. Edelleenkin - nyt aikuisena - hän syö ehkä yhden normaalin aterian viikossa ja muuten elää herkuilla. Ja mitä hankalampi elämäntilanne, sitä enemmän niitä herkkuja menee.
Vierailija kirjoitti:
meillä ei tommosia paljon syöty mutta sitten oikeeta ruokaa piti mättää ihan hirveesti
Ei tavallinen ruoka lihota
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli "naisten" ja "miesten" ruoat näin jälkikäteen ajateltuna. Perheen miehet eivät juuri pupunruoasta perustaneet, ruoka oli aika tuhtia, suomalaista perusruokaa, ja leipää saattoi yhdeltä istumalta mennä kunnon pino. Ja he olivat laihoja. Sitten me pulskat naiset, joiden elämä liikkui laihdutusten ja repsahdusten välillä. Tietenkin koko perheen olisi ollut syytä terveellistää ruokavaliotaan, mutta perheen miehillä siihen ei näyttänyt olevan ainakaan ulkoisesti pakottavaa tarvetta, ja painonhallintaa yrittävien taas oli vaikea ylläpitää terveellisiä tottumuksiaan, kun muu perhe eli täysin toisella tavalla. Olin siinä ala-asteen loppupuolella aika pulska tyttö, mutta yläasteen loppupuolella taas lähinnä lievästi ylipainoinen. Mielsin kuitenkin itseni aika varhaisesta asti "läskiksi", ja koko ruokasuhteeni oli yhtä kiellettyjen ja sallittujen ruokien balanssia, laihduttelua ja repsahtelua.
Vaikka nykyään olenkin huomattavasti yläasteaikoja painavampi, ruokasuhteeni ja minäkuvani on kuitenkin paljon, paljon terveemmällä pohjalla kuin noihin aikoihin. :)
Meil on ollu ain ns normi kotiruokaa, makeit herkkui vklp ja tietty oon omil rahoil ostanu ain ku on tehny mieli ja isompana käyny mäkis yms. Toki meil on kotonaki pizzaa, burgerii ja muit herkkui välil enimmäksee vklp. Koskaa ei oo tarvinnu syödä enempää ku maistuu. Meil on myös kasviksii ja salaattii.
N17 135 kg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
meillä ei tommosia paljon syöty mutta sitten oikeeta ruokaa piti mättää ihan hirveesti
Ei tavallinen ruoka lihota
Mikä tahansa ruoka lihottaa, kun sitä tarpeeksi mättää. Vai ajattelitko, että kaikki lihavuus selittyy pelkällä roskaruoalla ja karkilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
meillä ei tommosia paljon syöty mutta sitten oikeeta ruokaa piti mättää ihan hirveesti
Ei tavallinen ruoka lihota
Niin sun mielestä ei 7-9 isoa perunaa ja siihen sopiva kasa läskisoossia eikä salaattia ei lihota 8vuotiasta niin mikäs siinä sitten
meillä ei tommosia paljon syöty mutta sitten oikeeta ruokaa piti mättää ihan hirveesti