Lue keskustelun säännöt.
Millainen henkilö on persoonallisuushäiriöinen
14.04.2016 |
Eli huomaako aina?
Niitähän on useampia eri häiriöitä, mutta kertokaa omia kokemuksia, kiitos!
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuin lapsi tai teini-ikäinen aikuisen ruumiissa.[/quote
Mielenkiintoista. Ikinuori.Kypsymätön ehkä mieluummin. Siitähän niissä taitaa olla vähän tavallaan kysekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pelkään koko ajan 24/7. Suurin haitta on väsyminen koska kaikki on raskasta kun on jatkuvasti kauhuissaan. Väsyneenä kontrolli pettää ja joudun vetäytymään koska en halua tiuskia jne.
Mikä p-häiriö sinulla on?
Minua ei saatu sopimaan mihinkään selvästi joten lääkäri valitsi jo käytöstä poistetun depressiivinen p-häiriö. En ole kylläkään ollut enää vuosiin masentunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on todettu tunne-elämän epävakaus eli BPD. Se ei näy normaalissa arkisessa kanssakäymisessä lainkaan, mutta lähimmissä ihmissuhteissa on ihan kantava teema. Siksi en enää ihmissuhteita harrastakaan, päästän muut ja itseni helpommalla.
Miten tuo BPD näkyy ihmissuhteissa? Kerta itsekin tiedostat ettet tahdo taakkana olla?
Jatkuvana ylidraamailuna. Olen tunnetasolla ihan vereslihalla, pienikin arkinen vastoinkäyminen voi pyöräyttää niin isot pyörät pyörimään että draamautan kaiken, jätän kumppanin/poistan ystävän numeron puhelimesta ja FB-kavereista. Tiedostan siis ylireagoivani läheisissä ihmissuhteissa, mutta kun on tilanne päällä tunteet tuntuvat ennenkaikkea aidoilta ja oikeutetuilta.
Tällaista vuoristorataa, ennakoimattomuutta ja ailahtelevaisuutta harva ihmissuhde kestää. Siksi on helpompi ylläpitää pinnallisempia "kevytkaverisuhteita" ja -miessuhteita, tällöin pystyn pitämään käytöksen ja reaktiot normaalilla tasolla. Heti jos soitellaan syvempiä säveliä sielussa, hirviö herää.
Hyvä ainakin että itse tiedostat sen, etkä yritä mitenkään kieltää käytöstäsi. Onko tuohon mahdollista hakea apua, vai ahdistaako sinua se ettei ole läheisiä ystäviä tai miestä?
Jatkuvana ylidraamailuna. Olen tunnetasolla ihan vereslihalla, pienikin arkinen vastoinkäyminen voi pyöräyttää niin isot pyörät pyörimään että draamautan kaiken, jätän kumppanin/poistan ystävän numeron puhelimesta ja FB-kavereista. Tiedostan siis ylireagoivani läheisissä ihmissuhteissa, mutta kun on tilanne päällä tunteet tuntuvat ennenkaikkea aidoilta ja oikeutetuilta.
Tällaista vuoristorataa, ennakoimattomuutta ja ailahtelevaisuutta harva ihmissuhde kestää. Siksi on helpompi ylläpitää pinnallisempia "kevytkaverisuhteita" ja -miessuhteita, tällöin pystyn pitämään käytöksen ja reaktiot normaalilla tasolla. Heti jos soitellaan syvempiä säveliä sielussa, hirviö herää.