Olenko ainoa aikuinen, joka pelkää eksymistä?
En uskalla mennä isoihin ostoskeskuksiin tai vieraisiin kaupunkeihin yksin, koska saatan eksyä. Näin on käynytkin joskus. Olen eksynyt Helsingissä ja Lahdessa. Lisäksi olen eksynyt Särkänniemen huvipuistossa ja Kampin ostoskeskuksessa (en löytänyt ulos) ja Ruotsin laivalla (en löytänyt hyttiämme; olin selvinpäin).
Minulla on todella huono suuntavaisto.
Näen säännöllisesti painajaisia eksymisestä.
Kirsikkana kakun päällä: en voi edes harjoitella vieraissa ja monimutkaisissa ympäristöissä liikkumista itsenäisesti minulla diagnosoidun ptsd:n (traumahäiriö) takia, koska aina, jos tapahtuu jotain, mikä säikähdyttää minut, esim. juuri eksyminen, hätäännyn niin paljon, että saan ptsd-kohtauksen.
Onko muita, jotka aiheellisesti pelkäävät eksymistä? Näettekö painajaisia siitä? Oletteko päässeet harjoittelemaan itsenäistä liikkumista?
Kommentit (16)
Kyllä minäkin eksyn mutta aina löydän jotenkin ihmisten ilmoille. Ulkomailla pidän vähän paremmin varani etten joudu "vaarallisille" alueill vahingossa mutta suomessa ei sitä vaaaraa ole. En säikähdä vaikka eksyn.
Paitsi kerran kun eksyin pimeään metsään ja otsalampun varausvalo oli punaisella. Pieni paniikki iski että valo sammuu kokonaan ennekuin löydän umpimetsästä tielle.
Kannattaa käyttää älypuhelimen kartta-appseja. Niiden avulla olen kulkenut täysin huoletta mm. Tokiossa ja Havannassa eksymättä kertaakaan.
On meitä muitakin eksyjiä. Hahmotuskyky on todella huono.
Mäkin olen kova eksymään, mutta esim kaupungilla kulkiessani olen rauhoittanut itseäni sillä että voin sina vilkaista osoitteen jostain talosta, tilata taksin ja jatkaa sillä paremmin tuntemaani paikkaan. 😃 tämä siis ennen puhelinten navigointiominaisuuksia, nykyisin käytän niitä.
Rakastan lähteä vain haahuilemaan ennalta tuntemattomiin paikkoihin, sillä sillon voi aina löytää jotain yllättävää! Toki minulla on aina älypuhelin mukana, jossa tarvittaessa on kartta ja navigointi, ja ohikulkijoilta voi kysyä myös suuntaa.
Sinulla eksymiseen liittyy selvästi jotain negatiivista, ehkä jopa traumaa, joka kannattaisi selvittää.
Mä olen sellainen että voi viedä takapihalle ja pyöräyttää, niin olen eksyksissä. Siis kaupunkiympäristössä, ostareissa ja sairaaloissa jne.
Kuljen jatkuvasti harhaan ihan muutaman sadan metrin kauppareissulla paikassa jossa olen sen verran useasti liikkunut että luulisi jo joka talo ja pyörätie tulleen tutuksi.
Metsiä ja soita pitkin olen kyllä yksikseni tarponut olematta kovinkaan huolissani mahdollisesta eksymisestä.
Kyllä aikuisetkin voi eksyä. Sitten vaan pitää kysyä ohikulkijoilta apua tai soittaa hätänumeroon niin poliisisedät tulee viemään kotiin.
On mullakin aivan sairaan huono suuntavaisto, enkä edes osaa karttaa lukea kovin hyvin. Kerran on poliisikin hakenut metsästä pois, kun eksyin sinne. :) En kuitenkaan pelkää eksymistä, nykyään pääsisin metsästäkin pois puhelimen avulla.
Mulla on sellainen ongelma, että osaan kyllä suunnistaa ulkona, mutta en sisällä. Ulkona en siis oikeastaan koskaan eksy, sisätiloissa kyllä. Tarkoitan isoja rakennuskompleja ja toisaalta ihan pieniä, mutta sokkeloisia tiloja. Se on todella ahdistavaa ja lisää hermostumista esim. ennen työhaastatteluja, lääkärillä käyntiä.
Minäkin eksyn kauppakeskuksiin, parkkipaikoille ja jopa kotikaupunkiini. Aina olen johonkin löytänyt, joten ei pelota. Ulkomailla voisi pelottaakin, mutta en matkusta yksin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä aikuisetkin voi eksyä. Sitten vaan pitää kysyä ohikulkijoilta apua tai soittaa hätänumeroon niin poliisisedät tulee viemään kotiin.
hätänumero on hätätapauksille, voit soittaa taksin joka vie sinut kotiin.
jos eksyt metsään voit soittaa hätänumeroon mutta siitä samasta puhelimesta saa kyllä kartankin.
se että eksyt annankadulle ei ole hätätapaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä aikuisetkin voi eksyä. Sitten vaan pitää kysyä ohikulkijoilta apua tai soittaa hätänumeroon niin poliisisedät tulee viemään kotiin.
hätänumero on hätätapauksille, voit soittaa taksin joka vie sinut kotiin.
jos eksyt metsään voit soittaa hätänumeroon mutta siitä samasta puhelimesta saa kyllä kartankin.
se että eksyt annankadulle ei ole hätätapaus.
Mutta jos saa paniikkikohtauksen eikä ole rahaa eikä edes muista taksin numeroa. Kyllä mää ainakin sillon soittaisin poliisin paikalle.
Kyllähän sitä kaupungissa pärjää nykyteknologialla ja ihmisten parissa.
Metsässä pelkään eksymistä. Kenttää kun ei aina ole ja jatkuva yhteys kaukana olevaan linkkitorniin syö akkua ihan pirusti.
Enää en tee metsävaelluksia yksin.
Minulla myös todella huono suuntavaisto ja heikko näkömuisti. Kuitenkin pelkään vain ulkomailla eksymistä, siksi en matkustaisi yksin. Puhelimen avulla suunnistan Suomessa, eikä ole ongelmia ollut. Täällä kotimaassa minua ei pelota, että joutusin hyväksikäytetyksi tms, vaikka onkin hetken aikaa hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä aikuisetkin voi eksyä. Sitten vaan pitää kysyä ohikulkijoilta apua tai soittaa hätänumeroon niin poliisisedät tulee viemään kotiin.
hätänumero on hätätapauksille, voit soittaa taksin joka vie sinut kotiin.
jos eksyt metsään voit soittaa hätänumeroon mutta siitä samasta puhelimesta saa kyllä kartankin.
se että eksyt annankadulle ei ole hätätapaus.
Mutta jos saa paniikkikohtauksen eikä ole rahaa eikä edes muista taksin numeroa. Kyllä mää ainakin sillon soittaisin poliisin paikalle.
Todella itsekästä. Joku voi saada apua liian myöhään tällaisen hätäkeskuksen turhan kuormittamisen takia.
Aikuinen ihminen voi varautua näihin tilanteisiin tallentamalla taksin, jonkun tutun tai vaikka numeropalvelun numeron johonkin helppoon paikkaan.
Olen eksynyt Helsinkiin, Vaasaan ja Jyväskylään. Näistä Helsinki ja Vaasa oli pahimmat. Enää en suostu liikkumaan yksin koska mulla on kanssa niin olematon suuntavaisto, että eksyn taatusti. En nää painajaisia, mutta todellakaan en lähde enää autoilemaan vieraisiin paikkoihin. Ostoskeskuksissa eksyn myös ja vaikka missä.