Voiko ihminen olla kehitysvammainen tietämättään?

Vierailija kirjoitti:

Wikipedia kertoo aiheesta näin:

"Noin 0,75 prosentilla Suomen väestöstä eli 40 000 ihmisellä arvioidaan olevan kehitysvamma." -> Tarkka luku ei siis ole tiedossa, koska osa on ilman diagnoosia. 

"Kehitysvamma merkitsee yksilönkehityksellisiä eli lapsuudesta asti ilmeneviä vaikeuksia käsityskyvyssä. Asioiden ymmärtäminen, oppiminen ja käsitteellinen ajattelu on kehitysvammaisille usein vaikeampaa kuin muille, minkä vuoksi he eivät pysty yleensä tulemaan toimeen ilman erityistä hoitoa, apua tai opetusta. Kehitysvammaisilla on usein myös ongelmia suunnitelmallisuudessa ja ennakoinnissa. Joillain kehitysvammaisilla on lisäksi huono paineensietokyky ja osa kärsii impulsiivisuudesta ja negatiivisten tunteiden voimakkuudesta, mikä saattaa johtaa aggressiiviseen käyttäytymiseen. Kehitysvammaisilla on myös muuta väestöä useammin motorisista vaikeuksista aiheutuvia fyysisiä toimintarajoitteita tai vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia." -> Check check check, suurin osa sopii. 

Jos epäilee olevansa vammainen, kannattaako hakeutua tutkimuksiin?

Jotenkin tuli mieleen ADHD / Asperger noista sun lihavoimista kohdista. Myös masennus voi aiheuttaa kontrollin menetystä ym. Kokeile googlata muutama nettitesti, niin pääset eteenpäin. Mulla itsellä heitti ADHD-testi "positiivisen", kun sen kerran sattumalta tein. Oli aika kirpeät mielialat jonkin aikaa, miten noin suuri asia on jäänyt huomaamatta, mutta niin vain oli.

Kehitysvammaisuuden ja heikkolahjaisuuden välinen ero on kuin veteen piirretty viiva. On ehdottomasti yksilön etu saada kehitysvammadiagnoosi. Jos semmoinen on, yhteiskunta on velvollinen pitämään huolta: eläke järjestyy helpommin jos ei työllisty, voi olla oikeutettu tuettuun asumiseen, apuun kodinhoidossa jne. Jotkut typerät vanhemmat panevat vastaan, eivätkä halua diagnoosia. Näin lapsi jää oman onnensa nojaan viimeistään, kun vanhemmat kuolevat. On täysin mahdollista olla kehitysvammainen ilman diagnoosia, jos vammaisuus ei näy heti ulospäin kuten esim. downeilla. Jos saa diagnoosin, ei sitä tarvitse välttämättä kenellekään kertoa, joten leimaantumista ei tarvitse pelätä.

Onkohan veteen piirretty viiva, mikä on kehitysvammaisuuden raja, jos nyt mietitään eroja ihmisten älykkyydessä, oppimiskyvyssä ym.

Minusta me kaikki ihmiset ollaan vähän vammaisia.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan veteen piirretty viiva, mikä on kehitysvammaisuuden raja, jos nyt mietitään eroja ihmisten älykkyydessä, oppimiskyvyssä ym.

Ei ihmisen älykkyyden mittaaminen ole ollenkaan niin yksinkertaista kuin vaikkapa pituuden. Diagnoosin voi kuitenkin ratkaista lopulta vaikkapa yhden pisteen ero äo-testissä. Raja heikkolahjaisuuden ja lievän kehitysvammaisuuden välillä on mielivaltainen. Sama ihminen voi joskus saada äo-testistä 67 pistettä ja parempana päivänä 71. Pelkkä äo:kaan ei kerro kaikkea, vaan toki huomioon pitäisi ottaa kyky toimia yhteiskunnassa, hallita tunteitaan, solmia ihmissuhteita jne. Näitä ominaisuuksia on todella vaikea lääkärin vastaanotolla tai muutenkaan mitata. Lisäksi voi pohtia, kummat ovat oleellisemmat: päättelyn taidot vai vaikkapa kielelliset taidot. Voi olla kielellisesti sujuva ihminen, joka oppii jopa lukemaan ja kirjoittamaan, mutta ei koskaan ymmärtämään esim. rahan arvoa. Toinen on ilmaisultaan heikko, kenties lukutaidoton, mutta osaa yksinkertaisia laskutoimituksia. Kumpi on pahemmin vammainen?