Lue keskustelun säännöt.
Sairaalassaolo leikkauksen vuoksi.
13.04.2016 |
Odotan jo kauhulla aikaa leikkaukseen sairaalassa. Olen joutunut aiemmin leikattavaksi ja yksikään kolmesta huonekaveristani ei saanut riittävää kivunlievitystä. Yö olisi ollut silkkaa helvettiä ilman korvatulppia. Yhdellä huonekavereista ei ollut mukana korvatulppia ja hän kertoi voihkeen ja valituksen olevan kuin helvetin esikartanossa.
Voisiko kukaan kertoa miksei potilaille anneta riittävää kivunlievitystä? Kärsimys ei jalosta.
Kommentit (16)
Ei se aina ole tuollaista.
Minut on leikattu kaksi kertaa ja sain riittävän kivunlievityksen.
Toivon, että leikkauksesi menee hyvin ja toipuminen on tuskatonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vietin yön samassa huoneessa jossa naisella oli putkihenkitorvessa.
Sairaalassa on aina meteliä joten ota korvatulpat mukaan.
On urbaanialegendaa että kaikissa tapauksissa kipu saadaan pois.
On tilanteita jossa lääkettä ei voi antaa koska potilaan tajunta voi heiketä liikaa tai annoskoot alkavat olla liian suuria. Kipu pyritään lievittämään mutta potilaan henki menee kivun ohi.
On myös potilaita jotka voihkivat vaikkei ole kipuja.
On testattu neulalla pistäen haavaan ja potilas ei reagoi. Lääkemäärä on ollut sen verran iso ettei enempää ole voinut antaa. Kalkkitabletti annettiin ja seuraavat 8h oli rauhallista.
Lääkkeisiin jää myös koukkuun. Näitä löytyy myös osastoilta.
Mulla on kokemusta siitä, kun leikkauskipua ei lääkitä riittävän tehokkaasti. Mulle ei tulehduskipulääkkeet käy mahahaavan takia, joten suuressa viisaudessaan sairaalassa päättävät pitäytyä 1 g parasetamolissa. Parasetamolin vaikutus kivunlievityksessä on sama kuin karkkia söisi. Mitään muuta ei anneta. Panacodin eväsivät, kun se väsyttää mua heidän mielestä liikaa.
Nyt mulla on tulossa suhteellisen iso leikkaus ja pienellä kauhulla odotan post-operatiivista kivunhoitoa, tai oikeammin sanottuna hoitamatta jättämistä. Tuossahan hidastuu toipuminenkin, kun on kovin kivulias.
Meillä on ainakin töissä ohje, että kukaan leikkauspotilas ei saa olla kipeä ja lääkkeen annolle ei ole mitään rajaa. En tiedä sitten miksi jossain lääkkeitä pihdattaisiin. Suuri merkitys leikkauksesta toipumiseen sillä ettei ole kipeä. Kipuun pitää puuttuakin heti, jottei mene liian kipeäksi. Siitä seuraa liika lääkitseminen ja todennäköisesti pahoinvoiti ja tokkuraisuus.
Usein kyllä törmää siihen ettei potilas sano kipujaan ja joutuu naamasta katsoon että tuo on kipeä. Kipuja vähätellään potilaiden puoleltakin kovin. Sanotaan kierrellen ja kaarrellen ettei ole kipuja, mutta sitten kuitenkin kun tarpeeksi tenttaa ja kysyy vas-asteikolla kivun suuruutta niin kipu onkin 0-10 asteikolla joku 7 eli selvä kipu.
Vierailija kirjoitti:
vietin yön samassa huoneessa jossa naisella oli putkihenkitorvessa.
Sairaalassa on aina meteliä joten ota korvatulpat mukaan.On urbaanialegendaa että kaikissa tapauksissa kipu saadaan pois.
On tilanteita jossa lääkettä ei voi antaa koska potilaan tajunta voi heiketä liikaa tai annoskoot alkavat olla liian suuria. Kipu pyritään lievittämään mutta potilaan henki menee kivun ohi.On myös potilaita jotka voihkivat vaikkei ole kipuja.
On testattu neulalla pistäen haavaan ja potilas ei reagoi. Lääkemäärä on ollut sen verran iso ettei enempää ole voinut antaa. Kalkkitabletti annettiin ja seuraavat 8h oli rauhallista.
Lääkkeisiin jää myös koukkuun. Näitä löytyy myös osastoilta.
Kipu pitää saada pois. Meidän sairaalassa ei enää leikkaustoimintaa ole, mutta kun oli vielä muutama vuosi sitten niin meillä oli ehdoton sääntö anestesialääkärin taholta ettei kipuja saanut olla. Potilaille määrättiinkin aina kunnon kipulääkkeet ja joka ikiselle leikatulle oli oxynorm -annostus ja sitä annettiin tarvittaessa. Myös pahoinvointiin oli useammat lääkkeet. Tuli noottia heti lääkäreiltä, jos kierrolla todettiin kipeitä potilaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle tehtiin avosydänleikkaus ja mitään kipuja en tuntenut tai muutakaan...
Itse nousin leikkauspöydälle ja sitten tuli anestesialääkäri ja kohti sammui valo.... sitten teho-osastolla heräsin. Ja pyytäessä sain kipulääkettä, osastolla sain kipupumpun.
Vierailija kirjoitti:
vietin yön samassa huoneessa jossa naisella oli putkihenkitorvessa.
Sairaalassa on aina meteliä joten ota korvatulpat mukaan.On urbaanialegendaa että kaikissa tapauksissa kipu saadaan pois.
On tilanteita jossa lääkettä ei voi antaa koska potilaan tajunta voi heiketä liikaa tai annoskoot alkavat olla liian suuria. Kipu pyritään lievittämään mutta potilaan henki menee kivun ohi.On myös potilaita jotka voihkivat vaikkei ole kipuja.
On testattu neulalla pistäen haavaan ja potilas ei reagoi. Lääkemäärä on ollut sen verran iso ettei enempää ole voinut antaa. Kalkkitabletti annettiin ja seuraavat 8h oli rauhallista.
Lääkkeisiin jää myös koukkuun. Näitä löytyy myös osastoilta.
Eihän sairaalassa lusita tavallisesti pitkään leikkauksen jälkeen. Kuinka siellä ehtisi muka jäädä lääkekoukkuun? Ystäväni oli saanut kivunlievitystä vasta kun hän oli itkenyt. Hän on lääkäri ammatiltaan. Joutui olemaan potilaan asemassa ja se oli kuulemma silmiäavaava kokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu leikkausalueestakin. Mullakaan ei avosydänleikkauksen jälkeen ollut mitään kipuja mutta kun leikattiin kaulan alueelta niin kipua ei saanut millään pois, riippui toki siitäkin että haava-alue venyi aina kun esim. nielaisin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ainakin töissä ohje, että kukaan leikkauspotilas ei saa olla kipeä ja lääkkeen annolle ei ole mitään rajaa. En tiedä sitten miksi jossain lääkkeitä pihdattaisiin. Suuri merkitys leikkauksesta toipumiseen sillä ettei ole kipeä. Kipuun pitää puuttuakin heti, jottei mene liian kipeäksi. Siitä seuraa liika lääkitseminen ja todennäköisesti pahoinvoiti ja tokkuraisuus.
Usein kyllä törmää siihen ettei potilas sano kipujaan ja joutuu naamasta katsoon että tuo on kipeä. Kipuja vähätellään potilaiden puoleltakin kovin. Sanotaan kierrellen ja kaarrellen ettei ole kipuja, mutta sitten kuitenkin kun tarpeeksi tenttaa ja kysyy vas-asteikolla kivun suuruutta niin kipu onkin 0-10 asteikolla joku 7 eli selvä kipu.
Eri sairaanhoitopiireissä taitavat olla eri ohjeet? On huolestuttavaa jos kolme neljästä voihkii enemmän tai vähemmän tuskissaan leikkauksen jälkeen. Alan pohtimaan jo sitäkin vaihtoehtoa että otan mukaan omat lääkkeet sairaalaan. Siten en juoksuta turhaan hoitajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vietin yön samassa huoneessa jossa naisella oli putkihenkitorvessa.
Sairaalassa on aina meteliä joten ota korvatulpat mukaan.On urbaanialegendaa että kaikissa tapauksissa kipu saadaan pois.
On tilanteita jossa lääkettä ei voi antaa koska potilaan tajunta voi heiketä liikaa tai annoskoot alkavat olla liian suuria. Kipu pyritään lievittämään mutta potilaan henki menee kivun ohi.On myös potilaita jotka voihkivat vaikkei ole kipuja.
On testattu neulalla pistäen haavaan ja potilas ei reagoi. Lääkemäärä on ollut sen verran iso ettei enempää ole voinut antaa. Kalkkitabletti annettiin ja seuraavat 8h oli rauhallista.
Lääkkeisiin jää myös koukkuun. Näitä löytyy myös osastoilta.Eihän sairaalassa lusita tavallisesti pitkään leikkauksen jälkeen. Kuinka siellä ehtisi muka jäädä lääkekoukkuun? Ystäväni oli saanut kivunlievitystä vasta kun hän oli itkenyt. Hän on lääkäri ammatiltaan. Joutui olemaan potilaan asemassa ja se oli kuulemma silmiäavaava kokemus.
Ei terve ihminen yleensä jää lääkekoukkuun osastolla. Leikkaukseen tulee välillä vanhuksia vanhainkodista ja kroonisesti sairaita osastolta. Osalla maksa ja munuaiset alkavat olla sen verran huonossa kunnossa ja lääkeannostuksen nostaminen on kohtalokasta. Kaikki keinot kivunlievityksestä pyritään käyttämään.
Vanhuksilta löytyy yleensä Burana 600 lääkitys jota popsitaan kuin karkkia.
Jos panadol ei toimi särkylääkkeenä. Niin siitä kannattaa ilmoittaa jo ennen leikkausta.
OK. Minua Panadol ei ole auttanut ikinä. Buranaakin syön todella harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi te ette tee asialle mitään jos ongelmaa on? Samantien yhteys johonkin ylempään henkilöön tai potilasasiamieheen jos kivusta ei välitetä. Lääkkeitä todellakin saa kun osaa vaatia. Itse olen saanut panacodit ja oxynormit (+pahoinvointilääkkeet) osastolla ja kotiin aina leikkauksen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te ette tee asialle mitään jos ongelmaa on? Samantien yhteys johonkin ylempään henkilöön tai potilasasiamieheen jos kivusta ei välitetä. Lääkkeitä todellakin saa kun osaa vaatia. Itse olen saanut panacodit ja oxynormit (+pahoinvointilääkkeet) osastolla ja kotiin aina leikkauksen jälkeen.
Voi kuule, kyllä on tehtykin (ainakin itse olen). Vaadittu, itketty ja vielä kerran vaadittu ja aneltu sekä valitettu. Mikään vain ei muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle taas ollaan juoksuttamassa lääkettä, vaikka ei ole kipuja. Olen leikkauksen jälkeen lakanaa valkoisempi ja se tulkitaan kivuksi. Normaalisti en syö mitään kipulääkettä, joten jo se yksi Panadol riittää vallan mainiosti.
Minä en saanu mitään vaikka luudutusleikkaus oysin osasto 10 se on puhdas helevetti koko paikka
Minulle on tehty 8 leikkausta enkä muista mitään voihketta tai valitusta osastolla jälkeenpäin. Viimeksi viikko sitten olin ns. päibäkirurgisessa toimenpiteessä eikä heräämössä valittanut kukaan. Paitsi se nainen, joka ei halunnut katsoa uusintana formuloita televisiosta.