Downshiftaaja ja parisuhdekuviot - kelpaisiko teille tällainen mies?
Oken 33-vuotias akateeminen mies. Luovuin kaksi vuotta sitten entisestä elämästä ja hyväpalkkaisesta työstäni ja olen sen jäljeen lähinnä matkustellut, harjoittanut pienimuotoista luomuviljelyä vuokraamallani palstalla, ja opiskellut humanistisen alan tutkintoa yliopistossa. Tulen vähällä toimeen, säästän ja kierrätän. Elämäni on taloudellisesti niukkaa mutta kuitenkin turvallista. Olen päättänyt omistaa loppuelämäni opiskelulle, joogalle ja matkustelulle, pukumieheksi en enää aio ryhtyä, tuskin menen koskaan varsinaisiin oikeisiin töihin. Kirjoittaminen ja taiteentekeminen kiinnostavat, samoin kielet ja kulttuuri, mutta enemmän harrastuksena kuin työurana. Olen 191 cm ja 85 kg, hyväkuntoinen, pitkätukkainen ja parrakas. Olen kiltti ja huumorintajuinen.
Millaisiksi arvioitte mahdollisuuteni parisuhdemarkkinoilla?
Kommentit (23)
Eläisin mielelläni itsekin tuolla tavalla, jos vain keksisin kuinka yhdistää luomuviljelyllä ja opiskelulla toimeentulo + matkustelu. Jos pystyisin ansaitsemaan kirjoittamalla (tai muulla taiteenteolla) ja mieluiten vieläpä etänä niin että ainakin osan vuodesta voisin elää jossain lämpimämmässä, niin olisin ikionnellinen.
En halua tuollaista elämää, joten en alkaisi sun kanssa suhteeseenkaan. Voit saada suhteen jonkun toisen elämäntapahipin kanssa, köyhäilette yhdessä, syötte kirpunnäivettämiä porkkanoita ja kirjoitatte taiderunoja, joita kukaan ei lue.
Luulisi, että tuollaisesta elämästä haaveilevia naisia löytyy kyllä (anteeksi, oletin, että etsit naista).
Ei sopisi minulle, koska elämä on tarpeeksi hankalaa ilman, että tarkoituksella on taloudellisesti huonossa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei sopisi minulle, koska elämä on tarpeeksi hankalaa ilman, että tarkoituksella on taloudellisesti huonossa tilanteessa.
Downshiftaus johonkin huonompipalkkaiseen työhön ei olisi haitannut. Tosin jos downshiftaa tonnin kuukausipalkkaan asti, niin on jo samantekevää, käykö töissä vai elääkö tuilla.
Mä haluun sut! T. Samanmoinen nainen. Olen kyllä itse ainakin omassa kuplassani vähän outo ja irrallinen, etten sitten tiedä kuinka paljon vientiä olisi, mutta ainakin yksi on kiinnostunut tällä kuvauksella.
Minulle kelpaisi! Ärsyttää kuitenkin markkina-arvon ajattelijat, se on niin pinnallista ja yleiseen mielipiteeseen mukautumista.
Varmaan sellainen nainen voisi kiinnostua jolla ei ole lapsia eikä tule. Ja on samanlaiset arvot. En tiedä onko sellaisia paljoa. Suurimmalle osalle et varmaan kelpaisi. Koska suurin osa naisista haluaa lapsia ja sen takia hyvät tulot. Eikä lasten kanssa oikeen voi omistautua millekään harrastuksille ainakaan kun lapset ovat pieniä, joten tuskin itsekään lapsia haluat.
Minulle ei kelpaisi, jos tuo elämäntapa on tarkoitus rahoittaa avustuksia nostamalla. Downshiftaaminen ja työnteon vähentäminen kyllä kiinnostaa. Reppureissaajaksi minusta ei ole, enkä oikein halua matkustella ylipäänsä. Olen vela, mitä tuollainen niukka toimeentulo vaatisikin.
Kuulostat oikein mukavalta mieheltä. Hieman mietityttää se, etteikö minkäälainen ammatinharjoittaminen käy eli elätkö valtion tuilla vai onko omaisuutta (ja säästämistaitoja) niin paljon, että se riittää?
Mitä väliä miehen tuloilla? Jos nainen haluaa isommat tulot, niin sitten saa tienata ne itse.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä miehen tuloilla? Jos nainen haluaa isommat tulot, niin sitten saa tienata ne itse.
Ymmärrät sitten kun olet elänyt pitkäaikaisessa parisuhteessa saman katon alla ja hankkinut jälkikasvua.
Tuolla tavalla ajattelevia naisia ei todellakaan ole vaikea löytää. Lapsista on turha haaveilla jos elää noin.
Mulle ei kelpaisi, mutta tiedän monia, joille kelpaisit. Ja mulle et kelpaisi sen vuoksi, että voisin ikäni puolesta olla äitisi.
Siis mikä juttu tuo on, että lapsista on turha haaveilla? Jos naisella on tarpeeksi hyvät tulot, niin eihän tuo haittaa.
Reppureissaajanaisia, jotka haaveilevat luomuviljelystä, on taatusti pilvinpimein. Olettaen, että elämäntapaan kuuluu se, että tullaan toimeen omillaan.