Muutto maalta kaupunkiin, teemmekö virheen?
Eli muutto on tulossa, maalta omakotitalosta kaupungin kerrostaloon. Siellä kaikki palvelut ihan lähellä, täältä pitkä matka. Saimme asunnon juuri sieltä mistä halusimmekin. Tilat tulee olemaan ahtaammat kun nykyään. Lapsilla enemmän mahdollisuuksia harrastaa, mutta kyläkoulu jää taakse. Pelottaa laittaa lapset isompaan kouluun. Miten ne sopeutuu sinne? Mitä jos niitä kiusataan?
Kommentit (15)
Iso muutos kaikille. Toivotaan, että kaikki menee hyvin :)
Jos päätös on jo tehty, on turha enää pohtia, onko muutto virhe. Nuo asiat olisi pitänyt miettiä ennen päätöksen tekoa.
Onhan molemmissa puolensa. Molemmissa voi myös elää, eli jos päätös on jo tehty, niin nyt vaan asennoitumaan kaupunkilaiseksi.
Asioilla on aina puolensa. Kun lapset kasvavat ja heistä tulee ehkä ns. vaihtoehtonuoria, pienellä paikkakunnalla voi olla silloin hankalaa. Ainakin omalla kasvupaikkakunnallani olisi ollut, en siis puhu kaikista pienistä paikkakunnista. Asumallani pikkupaikalla oli tarkat sosiaaliset säännöt ja tarkkailurituaalit ja hierarkiat, joten sellaisessa asuu onnellisimmillaan ne jotka sopeutuvat hyvin elämään sellaisessaa yhteissössä ja uivat siellä vikkelästi mukana. Muille lähinnä piinaa. Joten, ehkä lapsillesi tämä oli tosi hieno ratkaisu pitemmän päälle. Vaikea sanoa, kun ei tiedä millaisia ihmisiä olette.
Miksi pieniä kouluja aina glorifioidaan? Kun pienessä koulussa on yksi huono opettaja, koko koulu on huono. Olen itse käynyt ala-asteen 500 oppilaan koulussa ja se oli mukava paikka. Opettajia oli joka lähtöön.
Kumpikaan meistä vanhemmista ei halua enää asua maalla. Lapset ovat innoissaan muuttamassa kaupunkiin, mutta en tiedä ymmärtävätkö täysin mitä muutto tuo mukanaan. Eivät ole ollenkaan ujoja niin uskon, että uusia kavereita ainakin löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Kumpikaan meistä vanhemmista ei halua enää asua maalla. Lapset ovat innoissaan muuttamassa kaupunkiin, mutta en tiedä ymmärtävätkö täysin mitä muutto tuo mukanaan. Eivät ole ollenkaan ujoja niin uskon, että uusia kavereita ainakin löytyy.
En usko
Minä en voisi edes kuvitella meidän äänekkäitä, mutaläliköissä rypeviä, laajoja hiekkaleikejä rakastavia poikiani kaupunkiin asumaan. Rahaa meillä ei olisi jokatapauksessa mihinkään kiekkoharrastuksiin tai muihin joukkuelajeihin. Mitä ihmettä he voisivat siellä tehdä muuta kuin kolttostella? Teinityttömme varmasti sopeutuisi jonnekin ostareille notkumaan helpostikin, mutta pojat voisi olla toinen juttu ja lemmikit ei sopeutuisi kaupunkimiljööseen mitenkään. Muuten näkisin meille vaan negatiivisia mielikuvia kaupunkiasumiseen liittyen.
Mutta tämä siis pätee vain meihin.
Ymmärtäkää nyt, ettei kyse ole siitä, onko kaupungissa vai maalla parempi asua.
Vaan kyse on muutoksesta. Miten muuttua ja tottua elämään ihan toisenlaisessa ympäristössä. Jos lapset ovat tottuneet maalaisympäristöön ja pieneen kyläkouluun, jossa kaikki tuntevat toisensa, niin ONHAN se iso muutos muuttaa kaupunkiin anonyymiin kerrostaloon, isoon monen sadan oppilaan alakouluun jne.
Eli ymmärrän hyvin, että ap miettii esim. koulukiusaamisen riskiä, koska hänen lapsnesa todennäköisesti alussa vaikuttavat luokissaan vähän alieneiltä. Riippumatta siitä, millaisia ovat yksilöinä. Näin se on helposti kaupungin sisälläkin koulua vaihtavilla.
Mutta lapset sopeutuvat äkkiä. Kannattaa uudessa paikassa lähteä alusta lähtien aktiivisesti mukaan vaikkapa taloyhtiön touhuihin, talkoisiin ja kokouksiin. Sitä kautta oppii tuntemaan naapureita, myös naapuruston lapsia.
Samoin kannattaa mennä koulun vanhempaintoimikuntaan mukaan, opitte tuntemaan lastenne koulukavereiden vanhempia.
Lapsille kannattaa ottaa harrastuksia, sitäkin kautta saa ystäviä (harrastusmahdollisuuksiin tuossa itsekin viittasit). Sori, tää on varmaan sinulle täysin itsestäänselvää, mutta pointtini siis oli, että kaupungissa ympäristöön tutustuminen vaatii ehkä hitusen enemmän oma-aloitteisuutta ja toimeliaisuutta, kaupungissa on helpompi jäädä erakoksi ihmisten keskellä.
Kyllä te sopeudutte. Aina alussa on ensi-ihastuksen vaihe, jolloin löytää kaikenlaista kivaa uudesta kodista ja ympäristöstä. Kannattaa suhtautua rauhallisesti, se ensipettymyksenkin hetki tulee aika pian: huomaa ympäristössä kaikenlaista pikkuvikaa. Tilanne tasoittuu kumminkin, puolen vuoden päästä olette jo kotoutuneet.
Onko muutto järkevää, onko palvelut lähellä, lapsien harrastuksien runsaus onko se hyvä , huomaat 25 vuoden päästä jolloin et voi enää tapahtunutta muuttaa. Jokainen tekee omat valintansa, jokainen asuu siellä minkälaisien haluaa lastensa olevan. Hienoa on kun voi koko ikänsä pelaamalla harrastaa , ja harrastamalla harrastaa elämää , jota monet tavoittelevat näin ikuista onnea pikavippien seurassa . Maalta muutto on ruokapöydästä nousemista kerta toisensa perään syömättä mitään. Maalla eläminen on tuttua turvallista ravinto on tiedossa.
On aina typerää huonoa vanhemmuutta vaihtaa paikkaa niin että lapsilla koulu vaihtuu. Eli muutto ennen koulun alkua tai nivelvaiheessa.
minua kiusattiin pienessä maalaiskoulussa. Joten en usko että koulun koko vaikuttaa.