Olin ihan loppuunpalanut ja tein tosi törkeästi naapurille :( Miten hyvittää teko?

Pyydät anteeksi tietysti ja heti!!

Pyydä anteeksi.

Siis 7 kuukautta huutanut?????

Ja lisää lapsia haalii kun edellisetkin vinkuu ja on huonosti kasvatettuja. Vittu mikä muija.

Hommaa korvatulpat.

Ne on hyvät.

Vaikea tilanne. Tapa ei ollut hyvä, mutta kyllä tuohon mielestäni puuttua saa, jos ei kotona koskaan saa hetken rauhaa.

Kerrot vaan ettet ole nukkunut ja tuli ylilyönti. Eiköhän se äitikin ole väsynyt. Tietty voit vielä kysyä että voitko jotenkin auttaa. Ei oo normaalia että vauva huutaa noin. Kannattaa tsekata allergian ja refluksin varalta.

Pyydä anteeksi ja kerro, että ymmärrät kyllä ettei tilanteelle voi mitään. Kerrot nuo aloituksessa kirjoittamasi asiat.

Luulisi äidin ymmärtävän reaktiosi, jos et sinäkään ole voinut nukkua.

Pyydä anteeksi ja selitä miksi kävi niin kuin kävi. Kyllä minä ainakin ymmärtäisin jos pinna katkeaa väsyneellä naapurilla kuukausien jälkeen :( Sulla vaan tuli romahdus, mikä on ymmärrettävää kun väsymys vaan kasaantuu. Jos haluat, voit kivana eleenä viedä jotain mennessäsi tai pyytää naapurin syömään tai kahville. Kaunis anteeksipyyntökin kyllä riittää. 

Nyt se stressaantunut, itsekin pahasti univelkainen, huutavan vauvan äiti sitten koki kamelin selkärangan katkeamisen pahimmassa tapauksessa...

Käytän korvatulpat+kuulosuojaimet-yhdistelmää ja otan iltaisin melatoniinin, josta ei kyllä enää pariin kuukauteen ole ollut apua. Eikä tuosta kombostakaan ole kauhean suurta apua, hälveneehän se mutta kuuluu edelleen taustalla. Siihen herää kyllä useamman kerran yössä. Lapset nukkuu tässä juuri oman sängyn yllä. Olisikin isompi asunto, mutta yksiö jossa ei paljoa sänkyä siirrellä tai patjoja laiteta. Vessassa taas kuuluu jokaikinen vessan vetäminen ja hanan avaus sen verran äänekkäänä että eipä se leppoisaa ole sielläkään.

- Ap

Millä helvetin ilveellä pystytte kuuntelemaan tuollaista möykkää hermostumatta? En tajua miten kerrostalossa voi asua, luulisi aina ärsyttävän kun naapurit mesoaa.

Anteeksipyyntö on paikallaan. Mutta täytyy todeta, että on melko paperiset seinät jos niin kovaa itku kuuluu, ettei nukkumaan pysty.

Ei tuollaista tarvitse kestää. Asunto on käytännössä asumiskelvoton, jos siellä ei saa hetkeäkään levähtää.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea tilanne. Tapa ei ollut hyvä, mutta kyllä tuohon mielestäni puuttua saa, jos ei kotona koskaan saa hetken rauhaa.

Ja mitäs se auttaa? Vauva lopettaa huutamisen? Siis ymmärrän kyllä että tuskaa on mutta tilanteelle nyt vaan ei mahda mitään, vaikka varmasti se äitikin mielellään joskus nukkuisi.

Anna olla. Voi olla että toimii herätyksenä parempaan perheenhoitoon tälle naiselle.

Vierestä menee, mutta ollaan ajateltu muuttamista omakotitalosta rivariin tai kerrostaloon, täytyy miettiä uudestaan. Sun kysymykseen, anteeksipyyntö. Ottaa se sen vastaan tai ei, sinä olet sanonut anteeksi.

Itselläni oli koliikkivauva enkä olisi kyllä antanut naapureiden kärsiä noin paljoa. Käyvätkö ne ikinä ulkona? Itse käytännössä vietin yöt ja osan päivästä ulkona, kävelin hiljakseen vaunujen kanssa maanteitä ja metsäpolkuja pitkin. Raskasta aikaahan se oli, mutta en todellakaan halunnut ottaa riskiä että joku naapureista posahtaa täydellisesti kun ei nuku neljään kuukauteen.

Menet pyytämään anteeksi sitä että olet ihan vitun mulkku ja sanot että asia oli kokonaan omaa syytäsi.