Törkeä kaksoisstandardi: miksi lapsettomien ja vanhempien perusteluihin suhtaudutaan aivan eri tavoin?

Loistava vastaus, 19. Olen kanssasi mieltä sekä aiheen tabuasemasta että sen ontoista perusteluista. Rinnastus ikisinkkuihin ja eronneisiin on myös hyvä. Elämänkaava hallitsee selvästi ajattelua sellaisissakin ihmisissä, jotka eivät tätä ole valmiita myöntämään. -ap

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä näitä aloituksia. Missä oikeesti törmäätte tälläseen vastakkaisaaetteluun oikeassa elämässä? Törmäättekö oikeesti ihmisiin ketkä puhuu teille lapsettomille noin? En voi uskoa. Ole lapseton ihan rauhassa. Ketä kiinnostaa? Itse jatkat keskustelua alottamalla tälläsiä alotuksia jatkuvasti. Huoh.

Mullakin monta lapsetonta ystävää joiden kanssa puhun ihan normaaleja asioita.

Ennen avta en edes tiennyt että Velat aattelee että lapsellisten elämä on paskaa. Enkä mä tienny et mun kuuluis olla jotenkin kateellinen taikka toisaalta kattoo nenänvarttapitkin inhosta väristen lapsettomia ystäviä niinku tää palsta antaa ymmärtää :D

Mutta eikö olekin avartavaa, että nyt tiedät, että tällaisiakin tapauksia on ja tällaisia asioita monet (useimmat) velat saavat elämässään kohdata. Mulla on paljon ystäviä, suurimmalla osalla lapsia. En ole läheskään kaikille kertonut kuinka törkeitä kommentteja olen saanut kuulla lapsettomuudestani. Ei niitä jaksa vatvoa normaaleissa tilanteissa, mutta esim. paras ystäväni (kolmen lapsen äiti) sai äskettäin todistaa tilannetta, jossa yhteinen tuttumme tokaisi jotain minun elämäni tyhjyydestä. Ystäväni meni aivan lukkoon vaikka itse en oikein enää noihin edes reagoi.

En oikein ymmärtänyt tätä keskustelua ennen kuin 19 kirjoitti erittäin avaavan ja havainnollistavan viestinsä. Kiitos siitä! Mutta edelleen minun on myönnettävä, että en itse ole kyseiseen kaksoisstandardiin lapsettomien vs. lapsellisten välillä törmännyt (tosin saatan olla vielä liian nuori).

Voisitteko siis kertoa ihan rautalankaesimerkkejä oikeasta elämästä, kuinka tämän ilmiön voi havaita? Ohimennen tokaistuja kommentteja elämän tyhjyydestä? Muuta?

Kärjistetysti koska monien mielestä naisesta ja naisen mielipiteistä tulee arvokkaita vasta kun hän on äiti.

Vierailija kirjoitti:

Kahden lapsen äiti, joka ei halua kolmatta, koska ei halua "keikuttaa venettä", "elämä on nyt helppoa" ja tahtoo "keskittyä itseensä ja parisuhteeseensa", on melkein kaikkien mielestä järkevä ja fiksu. Miksi tosiaan väkisin tehdä elämästä hankalampaa? On hyvä tietää, mitä elämältä haluaa.

Sen sijaan lapseton nainen, joka ei halua yhtään lasta näistä aivan samoista syistä, on kypsymätön ja itsekäs vastuunpakoilija, jonka perustelut ovat lapsellisia ja pinnallisia.

Mistä luulette, että tämä kaksoisstandardi johtuu?

"Kaksoisstandardi" on vaan sun omassa päässä. Veikkaisin, että sieltä lapsuudenkodin suunnalta tullut trauma. Muutaman vuoden kun psykologin kanssa juttelet lakkaa noi sisäiset äänet ja pääset sopuun oman päätöksesi kanssa.

AV:lla käytävä keskustelu lapsettomien ja lapsellisten välisistä eroista ja elämäntilanteista, valinnoista ja elämästä ylipäätään hämmästyttää minua joka kerta yhtä paljon. En tosielämässä ole törmännyt tällaisiin ristiriitoihin tai erimielisyyksiin. Itse ainakin kunnioitan kaikkia ja heidän tekemiään valintojaan. Ymmärrän, tuen, iloitsen ja myötäelän heidän valinnoissaan mukana. 

Toisekseen on tähän sanottava, että velojen kokemat loukkaukset ja kyselyt miksi ei tehdä lapsia ja itsekkäiksi haukkuminen ei ole mitään sellaista, mikä kohdistuisi vain veloihin. Itselläni on kolme lasta ja olen lukuisia kertoja saanut kuulla miksi pitää tehdä lapsia ja nyt pitäisi jo lopettaa ja eikö olla yhtään ajateltu. On tullut sanomista ikäeroista, on tullut sanomista kasvatuksesta ja on tullut sanomista vähän sieltä sun täältä. Kaupassa on jopa tuntemattomat ihmiset pitäneet kasvatussaarnaa siitä, miten nykypäivän vanhemmat eivät osaa kasvattaa lapsiaan vaikka mukana ollut lapseni oli todella asiallisesti siinä vieressäni. 

Pointti siis on se, että mitä ikinä teet tai valitset, aina on joku idiootti, jonka mielestä teet tyhmästi, itsekkäästi ja ajattelemattomasti. Tämä on yhteistä meille kaikille lapsellisille että veloille. Minusta jokainen saa olla itsekäs ja nauttia helposta elämästä niin paljon kuin haluaa kunhan se ei loukkaa tai aiheuta haittaa muille. 

Vierailija kirjoitti:

En oikein ymmärtänyt tätä keskustelua ennen kuin 19 kirjoitti erittäin avaavan ja havainnollistavan viestinsä. Kiitos siitä! Mutta edelleen minun on myönnettävä, että en itse ole kyseiseen kaksoisstandardiin lapsettomien vs. lapsellisten välillä törmännyt (tosin saatan olla vielä liian nuori).

Voisitteko siis kertoa ihan rautalankaesimerkkejä oikeasta elämästä, kuinka tämän ilmiön voi havaita? Ohimennen tokaistuja kommentteja elämän tyhjyydestä? Muuta?

Jo aloituksessa oli hyvä esimerkki: jos kahden lapsen vanhempi huokaa "en halua enää enempää lapsia, nyt alkaa olla jo helpompaa kun lapset on isoja enkä enää halua siihen vaippasirkukseen vaan keskittyä enemmän omaankin elämään" ei kukaan paheksu. Mutta jos lapseton sanoo täsmälleen saman asian ""en halua lapsia, en halua siihen vaippasirkukseen vaan keskittyä enemmän omaan elämään", vähintään häntä katsotaan pahasti, ja selän takana puhutaan kuinka itsekäs ja omaan napaan tuijottava vela onkaan. Monet sanovat sen myös päin naamaa. 

Toinen esimerkki voisi olla, että kun lapseton matkustelee, pidetään sitä yleisesti hedonistisenä nautiskeluja ja luonnonvarojen tuhlaamisena, sekä jälleen, osoituksena itsekkyydestä. Kun lapsellinen matkustelee, on se ilahduttavaa ja rikastuttaa lasten elämää ja "kyllä se Sirpa sitten on ahkera, jaksaa lastenkin kanssa reissata". 

Kolmantena, kun lapseton ostaa esim. kerran vuodessa hienomman merkkivaatteen, käynnistyy taas sama virsi tuhlaamisesta ja huikentelevaisuudesta sekä pinnallisuudesta. Äiti-ihminen saa sen sijaan ostella kalliita haalareita ja merkkipipoja lapsille monta kertaa vuodessa, ja harva paheksuu.

Neljäntenä: todella moni tuntemani vanhempi näyttää rentoutuvan vain alkoholin avulla. Ts. kun lapset poissa = viinipullo auki ja kuvat faceen. Alla on pitkä lista "go girl  \o/" ja "mahtavaa kun olet vapaalla, nauti!!!" viestejä. Lapsettomien "biletys" sen sijaan on jo legenda, ja siitä puhutaan tyyliin "ei silläkään ole elämässään muuta sisältöä kuin ryypätä, aika säälittävää tuossa iässä" (viis siitä vaikka lapseton olisi absolutisti).

Hassuintahan näissä kakkos- ja kolmosesimerkeissä on vieläpä se, että siinä missä lapseton vie esim. matkalle vain itsensä, se lasten kanssa matkustava pariskunta tuplaa hiilijalanjälkensä kun lapsetkin vie koneessa paikat. Ja kun lapseton ostaa vain itselleen vaatteita (ja harvoin, koska eihän ne aikuisilla kulu), ostaa perheellinen lähes joka vuosi koko vaatteiston uusiksi. Hiilijalanjälki on siis huomattavasti isompi näillä lapsellisilla, ja silti vain lapseton on se jota paheksutaan.

Esimerkkejä on siis ihan pilvin pimein, kun vähän miettii yleistä asenneympäristöä.

--19

Lapselliset/nuoret naiset pohtivat, etteivät ole törmänneet lapsettomien elämäntavan vähättelyyn eikä sitä muka olisi edes olemassa. Vapaaehtoisesti lapsettomana 31 vuotiaana naisena olen omassa elämässäni kohdannut ilmiötä jatkuvasti. Sitä esiintyy esim. seuraavilla tavoin:

-Sukulaiset, tuttavat ja joskus jopa tuntemattomatkin kyselevät, koska minulle ja miehelleni on tulossa jälkikasvua.

- Näissä keskusteluissa poikkeuksetta kyseenalaistetaan minun vapaaehtoista lapsettomuuttani, kun kerron, että lapsia ei todennäköisimmin koskaan tule. Päivitellään, kuinka mieleni tulee vielä muuttumaan ja sitten hankin lapset tai jos on myöhäistä, niin kadun. 

-Samoissa keskusteluissa kerrotaan miten tyhjää elämäni on ilman lapsia ja miten kasvan aikuiseksi vasta lapset hankittuani.

-Kun kerron käyttäväni rahani ja aikani mieluummin matkustamiseen, kulttuurista nauttimiseen, ravintolaillallisiin ja minulle erittäin rakkaaseen harrastukseen kuin lapsiin, niin vähintään selän takana aletaan jupista miten itsekäs ja sisällötön elämäni on. Jotkut sanovat tämän ihan päin naamaakin.

-Jopa se, kun ostimme uuden kodin, jossa oli vähemmän neliöitä, mutta kallis sisustus aiheutti joissain ihmisissä paheksuntaa. Rahankäyttö esim. design sohvaan ei ole hyväksyttävää ja keskusta-asunto on muutenkin huono asia. Olisi ilmeisesti pitänyt käyttää sama rahamäärä isoon omakotitaloon jossain autolähiössä, vaikka emme miehemme kanssa tarvi tilaa yhtään isohkon kaksiomme neliötä enempää.

Koska kahden lapsen äiti tietää millaista se lapsiperheen elämä on ja tuntee myös omat rajansa lasten kanssa. Lapsettomalla ei ole kokemusta asiasta, joten hän ei täysin tiedä mistä puhuu.

Lapseton kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se nyt vain on täysin järjetöntä vaahdota jostain asiasta, mikä ei muka kiinnosta ja mistä ei ole omakohtaista kokemusta, niille joilla sitä ko. asiasta on ja jotka ovat touhuun halunneet osallistua. Mitä itua olisi mennä esim koiranomistajille ja koirafoorumeille paasaamaan että hyi hitto en ikinä halua koiraa koska haluan keskittyä itseeni? Etkö lainkaan tajua miten typerältä tuo kuulostaa? Nimenomaan itsekkäältä, ei siksi että kyse olisi juuri lapsista, vaan siksi että sinä luulet että jotakuta kiinnostaisi mistä sinä ET pidä ja mitä ET ainakaan meinaa tehdä.

Sinähän tässä nyt teet elämästäsi hankalampaa kun mietit sellaisten ihmisten asioita mitkä eivät sinua kosketa.

Sivun nimi on "aihe VAPAA" eli jos lapsettomat haluavat tulla tänne kysymään muiden mielipiteitä asiasta, he voivat. Menikö ap nyt jotenki sun tunteisiin tällä keskustelulla? :)

Joo mutta tämä on silti VAUVA -palsta.

Täällä on vähän väliä aloituksia joissa yritetään saada lapsia hankkineet myöntämään että elämä on huonontunut lasten hankinnan jälkeen tms.

Haetaan oikein tutkimuksia tueksi ja luetaan niitä tahallaan kuin piru Raamattua.

Miksiköhän?

Jos oma ratkaisu lapsettomuudesta on itselle hyvä ratkaisu , miksi pitää lähteä lapsen hankkineita arvostelemaan jonnekin vauvapalstalle?

Ikinä yhtään mikään ratkaisu elämässä ei ole kaikkien mielestä hyvä.

Ja jos on omasta valinnastaan epävarma niin paremmin totuudenmukaisia ja aitoja vastauksia saa kun itse on ensin rehellinen.

28 jatkaa:

Toinen törkeä kaksoisstandardi tämän asian suhteen muuten on odotuksissa lapsettomia naisia ja miehiä kohtaan. Mieheni on minua muutaman vuoden vanhempi ja siis elämäntilanteeltaan kanssani tietysti samassa tilanteessa, mutta KUKAAN ei koskaan ala ihmettelemään mieheni elämän sisällönpuutteitta tai pinnallisuutta. Häneltäkin kyllä saatetaan joskus jälkikasvun tulemisesta kysyä, mutta miehen vastattua, ettei lapsia luultavasti tule, keskustelu jää siihen. 

Ja te ketkä nyt mielessänne paheksutte elämääni ja mietitte, että "kyllähän tuo matkustelu/ravintola/kulttuuri -elämä onkin pinnallista", niin olisitteko yhä samaa mieltä jos olisinkin vaikka 40 vuotias nainen, jonka lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa? Jos olisin mies? Jos minulla olisi jo 2 lasta ja edelleen kertoisin käyttäväni rahani melko pitkälti samoihin asioihin (esim. matkustelen lasten kanssa ja vien lapsia katsomaan balettia/syömään ulos jne)?  Olisivatko nämä asiat vähemmän pinnallisia silloin?

Siis ajatteleeko joku oikeasti, että lapseton nainen on itsekäs? En ole ikinä törmännyt tuttavapiirissäni tällaiseen ajatteluun.

Vierailija kirjoitti:

Ja te ketkä nyt mielessänne paheksutte elämääni ja mietitte, että "kyllähän tuo matkustelu/ravintola/kulttuuri -elämä onkin pinnallista", niin olisitteko yhä samaa mieltä jos olisinkin vaikka 40 vuotias nainen, jonka lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa? Jos olisin mies? Jos minulla olisi jo 2 lasta ja edelleen kertoisin käyttäväni rahani melko pitkälti samoihin asioihin (esim. matkustelen lasten kanssa ja vien lapsia katsomaan balettia/syömään ulos jne)?  Olisivatko nämä asiat vähemmän pinnallisia silloin?

Erittäin hyvä esimerkki tästä taustaoletuksesta, jonka mukaan vain kärsiminen ostaa oikeuden nauttia elämästä. -ap

Vierailija kirjoitti:

Kärjistetysti koska monien mielestä naisesta ja naisen mielipiteistä tulee arvokkaita vasta kun hän on äiti.

Niin äitiyteen liittyvissä asioissa joo, mutta tuskin ne naisten mielipiteet muista asioista sen arvostetummiksi muuttuu vanhemmuuden myötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kärjistetysti koska monien mielestä naisesta ja naisen mielipiteistä tulee arvokkaita vasta kun hän on äiti.

Niin äitiyteen liittyvissä asioissa joo, mutta tuskin ne naisten mielipiteet muista asioista sen arvostetummiksi muuttuu vanhemmuuden myötä.

Eipä tämä estä äitejä kuitenkaan vetoamasta vanhemmuuteensa aivan asiaanliittymättömissä seikoissa. "Äitinä olen stä mieltä, että..."

Minua henkilökohtaisesti ei kiinnosta vähääkään, tekeekö joku lapsia ja jättääkö tekemättä. Syyt ovat molemmissa tapauksissa henkilökohtaisia, eivätkä ne kuulu muille.

Jos taas ajattelemme asiaa pelkästään yhteiskunnan kannalta, ovat lapsia tekevät ns.parempia kansalaisia, koska yhteiskunnan jatkuminen edellyttää lasten syntymistä.

Suomessa syntyvyys on laskenut viidettä vuotta peräkkäin ja päättäjämme ovat huolissaan (ihan aiheesta) tulevasta huoltosuhteesta. Tämä pelko on syynä haluun haalia Suomeen maahanmuuttajia, mutta myös turvapaikanhakijoita. Koko Eurooppa vanhenee.

Vierailija kirjoitti:

Minua henkilökohtaisesti ei kiinnosta vähääkään, tekeekö joku lapsia ja jättääkö tekemättä. Syyt ovat molemmissa tapauksissa henkilökohtaisia, eivätkä ne kuulu muille.

Jos taas ajattelemme asiaa pelkästään yhteiskunnan kannalta, ovat lapsia tekevät ns.parempia kansalaisia, koska yhteiskunnan jatkuminen edellyttää lasten syntymistä.

Suomessa syntyvyys on laskenut viidettä vuotta peräkkäin ja päättäjämme ovat huolissaan (ihan aiheesta) tulevasta huoltosuhteesta. Tämä pelko on syynä haluun haalia Suomeen maahanmuuttajia, mutta myös turvapaikanhakijoita. Koko Eurooppa vanhenee.

Jos taas katsomme asiaa moraaliselta kannalta, lapsettomat ovat parempia ihmisiä, koska lapsen pakottaminen maailmaan tuottaa tälle aina valtavasti haittaa, kun taas ei-olemassaolo ei tuota kenellekään mitään haittaa (koska ei ole ketään, joka voisi jäädä mistään paitsi).

Kyllä nykyään taitaa olla yleisempää ajatella, että lapsia tekevät ovat niitä pahiksia, jotka eivät itsekkyydessään/tyhmyydessääs välitä liikakansoituksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua henkilökohtaisesti ei kiinnosta vähääkään, tekeekö joku lapsia ja jättääkö tekemättä. Syyt ovat molemmissa tapauksissa henkilökohtaisia, eivätkä ne kuulu muille.

Jos taas ajattelemme asiaa pelkästään yhteiskunnan kannalta, ovat lapsia tekevät ns.parempia kansalaisia, koska yhteiskunnan jatkuminen edellyttää lasten syntymistä.

Suomessa syntyvyys on laskenut viidettä vuotta peräkkäin ja päättäjämme ovat huolissaan (ihan aiheesta) tulevasta huoltosuhteesta. Tämä pelko on syynä haluun haalia Suomeen maahanmuuttajia, mutta myös turvapaikanhakijoita. Koko Eurooppa vanhenee.

Jos taas katsomme asiaa moraaliselta kannalta, lapsettomat ovat parempia ihmisiä, koska lapsen pakottaminen maailmaan tuottaa tälle aina valtavasti haittaa, kun taas ei-olemassaolo ei tuota kenellekään mitään haittaa (koska ei ole ketään, joka voisi jäädä mistään paitsi).

Näkeepä taas että joku on nukkunut filosofian tunnilla...