Jos sinulla olisi 24 tuntia elinaikaa. ....

Halaisin ja pusuttelisin lapsiani koko sen ajan hokien, että äiti rakastaa. <3

...kauhea ajatus, että noin olisi ja sen etukäteen tietäisi.

Katsoisin taitoluistelua, täyttelisin sanaristikoita ja söisin välillä jotain hyvää. Sitten vaan pistäisin maaten odottelemaan loppua. 

Laittaisin pomolle viestin, etten tule enää töihin. Hävittäisin sellaiset tavarat ym. mitä en toivoisi jäämistöäni selvittelevien näkevän. Laittaisin erikseen kirjekuoreen tms. muutaman esineen, mitä haluaisin jättää kummilapselle. Ostaisin reippaan lastin viinaa, joisin kunnon kännit ja yrittäisin sammua ennen oletettua kuolinhetkeä.

Vierailija kirjoitti:

Katsoisin taitoluistelua, täyttelisin sanaristikoita ja söisin välillä jotain hyvää. Sitten vaan pistäisin maaten odottelemaan loppua. 

Tässä on jotakin ihanan tyyntä ja hyväksyvää. Ei mitään hötkyilyä, vaan rauhassa kohti loppua.

Tekisin "henkisen" testamentin lapselle, kirjoittelisin hänelle muutaman kirjeen. Soittaisin vanhemmille ja siskolle. Soittaisin lakimiesystävälle ja pyytäisin häntä järjestelemään asiat järkevillä tavoilla. Lapsen herättyä yöunilta viettäisin huomisen hänen ja mieheni kanssa. Illalla kävisin maate odottamaan kuolemaa rakkaimpieni kanssa.

Viettäisin kaiken mahdollisen ajan lapsen kanssa. Kun hän nukkuisi käyttäisin ajan kirjeiden kirjoittamiseen hänelle, muistolippaan koostamiseen, videoviestien tekemiseen hänelle. Hävittäisin nopeasti muutamat dokumentit joita en toivoisi kenenkään löytävän.

Etsisin exän käsiini ja kertoisin kuinka hän tuhosi elämäni.

saisin paniikkikohtauksen, jos siis etukäteen asiasta tietäisin. jos en tietäisi, niin ihan normaalisti viettäisin sen 24h ennen kuin kuolla kupsahtaisin

Menisin vanhempien luo ja olisin niinkuin aina siellä käydessä. Katselisin lapsuudenmaisemia ja kävisin koirien kanssa lenkillä.

Piikittäisin amfetamiinia ja söisin purkillisen viagraa, käyttäisin kaikki säästöni maksullisiin naisiin. Tupakoisin ja tekisin kaikkea sitä, mitä ei ole sallittua tehdä. Lopuksi tekisin jonkun todella merkittävän rikoksen, josta minut muistettaisiin aina ja se muuttaisi maailmaa parempaan suuntaan.

Järjestys riippuu kellon ajasta, mutta silloin kun lapset nukkuisivat kirjoittaisin jokaiselle heistä kirjeen ja silloin kun olisivat hereillä niin luettaisiin, pelattaisiin, oltaisiin yhdessä.

Pusuttelisin, pyytäisin anteeksi ja muistuttelisin opettamistani elämänopeista: "Sinä osaat ajatella omilla aivoillasi, etkä mene muiden ajatusten mukaan"

Ja tärkein: " Vain sinä itse voit tehdä itsesi onnelliseksi"