Ruokavammaiset voisivat pitää mölyt mahassaan.

Olen "ruokavammainen" enkä koskaan saarnaa. Jos joku kysyy niin sitten vastaan. Sinun mielestäsi tuo vastaaminen on varmaankin saarnaamista.

Onko tänään joku huonojen provojen ilta?

Yleensä ne, joilla on oikeasti ruokavamma, osaavat käyttäytyä eivätkä tee asiasta numeroa. Mutta jestas näitä vapaaehtoisesti dieettaavia! Joo kato älä syö sitä ja vaihda tää, ni sit sun paskast tulee terveemmän väristä... Itelläni on sairaus, joka voi helpottua gluteenittomalla. Kokeilin kuukauden ja hermot oli ihan riekaleina eikä maha toiminu yhtään sen paremmin. Johtu varmaan ruokavalion aiheuttamasta stressistä...

Kieltämättä joskus juhlissa muu keskustelu on sivuseikka, kun kaikki kälkättää omista ja toistensa rajoitteista :D Tämä muikku käy Mirkulle ja tämä salaatti Sallille.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä ne, joilla on oikeasti ruokavamma, osaavat käyttäytyä eivätkä tee asiasta numeroa. Mutta jestas näitä vapaaehtoisesti dieettaavia! Joo kato älä syö sitä ja vaihda tää, ni sit sun paskast tulee terveemmän väristä... Itelläni on sairaus, joka voi helpottua gluteenittomalla. Kokeilin kuukauden ja hermot oli ihan riekaleina eikä maha toiminu yhtään sen paremmin. Johtu varmaan ruokavalion aiheuttamasta stressistä...

Tai sitten et ymmärtänyt kyseisestä ruokavaliosta tuon taivaallista.

Oi aikoja oi tapoja. Koska olen juurikin "ruoka vammeinen" ihan lääkärin tekemän diagnoosin ja hetken Kelan tukea vammaani saneena tiedän ja tiedostan erinomaisen hyvin, että olen varmasti heidän joukossaan, jotka ensin raakataan listalta pois kun mietitään, että ketä yhteisiin juhliin kutsuttaisiin. Sillä toki ei ole mitään merkitystä mitä juhlitaan. Oletus arvo on, että me ruokavammaiset syömme aina ja joka paikassa ja kerromme muille samalla, mitä emme syö. Sikis olen tarjoutunut usein iloisena ja hyvilläni ottamaan omat eväät mukaan, etten olisi ainkaaan vaivaksi. - En siksi, että osittaisin, että olen "se" vieras, joka tuli paikalle syömään. Muuthan juhlijat ovat voinnet tulla paikalle esimerkiksi iloitsemaan ja nauttimaan yhdessä olosta ja vaikka onnittelemaan juhlan sankaria tai sankareita  Niinhän me ruokavammaisetkin tekisimme usein mielellämme, mutta pelko on, että me tulemme syömään ja kertomaan mitä emme voi syödä, siksi meidät usein halutaan jättääkin kutsumatta kun nyt aina ei voi kutsua samalla kertaa kaikkia; saati nyt erikseen.