synnyttään lähteminen

Vesien menolla molemmat. Tai ensimmäinen ei oikeastaan alkanut siitä, supistuksia ei nimittäin tullut. Vedet menivät yöllä ja seuraavana päivänä lähdin sairaalaan käynnistykseen. Sairaalassa tokana yönä alkoi kipeät supistukset, tiesin kyllä heti, että tämä on sitä. Mutta lähtemistä ei tarvinnut miettiä! Tokalla kerralla meni taas vedet (muuten suunnilleen samaan aikaan). Aloin siinä valmistella koko perheen lähtöä ja siinä kävi aika selväksi, että tämä avautuminen on aika nopea. Kohdunsuu oli täysin auki, kun päästiin sairaalaan.

Kävin yöllä vessassa ja huomasin että pikkuhousun suojaani oli imeytynyt paljon vaaleanpunaista nestettä. Soitin synnärille ja sieltä käskettiin tulla. Lapsivesi oli alkanut tihkumaan.

Heräsin supistuksiin klo 6 aamulla, sairaalaan menin klo 18. Säännölliset supistukset jotka vähitellen voimistuivat, siitä tiesin et on aika. Vauva syntyi seuraavana aamuna klo 8. Soitin sairaalaan ja kyselin ohjeita, kovasti toppuuttelivat olemaan kotona kunnes ei enää pysty.

Kahdesti mennyt vedet viikoilla 39+ ja puolen tunnin kuluessa tästä alkanut sen sortin supistukset ettei asiasta ole jäänyt mitään epäselvyyksiä. Nyt kolmatta odotellessa mietin että meneeköhän taas vedet vai saisikohan kolmonen vähän rauhallisemman startin.

Satuin olemaan molemmilla kerroilla jo valmiiksi sairaalalla kun synnytykset alkoivat. Ekalla kerralla olin tarkastuksessa raskausmyrkytysepäilyksen vuoksi ja synnytys käynnistettiin. Tokalla kerralla olin taas tarkastuksessa sairaalalla (ulkomailla "neuvolassa" käydään samassa sairaalassa missä myös synnytetään) kun yhtäkkiä alkoi niin kaameet supistukset, että lähdettiin suoraan saliin ja homma oli ohi parissa tunnissa.

Jos tässä vielä kolmannen pyöräyttäis niin en kyllä yhtään tiedä koska sinne sairaalaan pitäis lähteä jos en sattuisi taas olemaan valmiiksi sairaalalla :D

Vierailija kirjoitti:

Kahdesti mennyt vedet viikoilla 39+ ja puolen tunnin kuluessa tästä alkanut sen sortin supistukset ettei asiasta ole jäänyt mitään epäselvyyksiä. Nyt kolmatta odotellessa mietin että meneeköhän taas vedet vai saisikohan kolmonen vähän rauhallisemman startin.

Kysyn ihan mielenkiinnosta, että onko sulla ollut väärää tarjontaa tai streptokokkia? Mulla nimittäin oli molemmilla kerroilla molemmat, ja molemmilla kerroilla alkoi vesienmenolla. Molemmat voivat myös käsittääkseni aiheuttaa kalvojen puhkeamisen.

1

Mulla kans se tilanne et ekasta olin valmiiks sairaalassa raskausmyrkytyksen takia ja nyt odotan toista. La lähenee ja jännittää et mitä tuleman pitää :) T. Ap

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdesti mennyt vedet viikoilla 39+ ja puolen tunnin kuluessa tästä alkanut sen sortin supistukset ettei asiasta ole jäänyt mitään epäselvyyksiä. Nyt kolmatta odotellessa mietin että meneeköhän taas vedet vai saisikohan kolmonen vähän rauhallisemman startin.

Kysyn ihan mielenkiinnosta, että onko sulla ollut väärää tarjontaa tai streptokokkia? Mulla nimittäin oli molemmilla kerroilla molemmat, ja molemmilla kerroilla alkoi vesienmenolla. Molemmat voivat myös käsittääkseni aiheuttaa kalvojen puhkeamisen.

1

Ei ole ollut virhetarjonnassa ja streptokokkia ei ole testattu. Voisinkin kysyä siitä.. Itse mietin että voisiko varhainen laskeutuminen (rv20+) vaikuttaa asiaan..?

Supistuksilla alkoi. Hiljalleen ne tihenivät ja muuttuivat kipeämmiksi. Sitten ei uskaltanut enää jäädä kotiin odottelemaan, synnärille päästyä paikat oli lähes auki.

Supistukset alkoi, muuttuivat säännöllisiksi ja kivuliaiksi, vedet tuli vasta salissa. Kotona olin niin kauan kun tuntui hyvältä ja pärjäsin supistusten kanssa. Ensimmäisestä mentiin ihan liian aikaisin, toisen kanssa maltoin olla kauemmin kotona, kolmannen kanssa olin aivan liian kauan kotona, ja ehdittiin juuri ja juuri saliin.

Kyllä sinne sairaalan kannattaa lähteä mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Itseäni ainakin ensimmäisessä synnytyksessä sairaalassa olo rauhoitti, kun tiesi että apu on heti saatavilla. Ei tarvinnu kotona jännittää ja murehtia, vaikka avautuminen kestikin 24h ja supistukset eivät sattuneet liikaa ja pelkkä liikkuminen ja lämpötyynyt riitti kivunlievityjseksi.

Ekasta lähdin kunnsupisteluja oli kestäny puoli vuorokautta mutta homma ei tuntunu etenevän mihinkään. Kävin näytillä ja olin sit vielä 10 tuntia kotona ennenkuin menin takaisin siks että olin niin väsyny vuotokauden valvomisen jälkeen, jos olisivat antaneet kipulääkkeen ja oisin saanu vähän nukuttua. Sairaalaan päästyä sitte vedet meni ja synnytys lähti kunnolla käyntiin.

Tokasta lähdin 5 tunnin säännöllisten supistelujen jälkeen, oisin vielä pärjänny kotona suihkussa mutta synnärille piti mennä taksilla enkä ollu varma miten selviän taksimatkastaa niin päätin lähteä liikkeelle.

noh mulla käynnisteltiin synnytys et.. nii.

Ekalla kerralla meni vedet melkein 2 kk liian aikaisin, joten lähdin siksi heti sairaalaan. :D Tokalla kerralla käynnistyi supisteluilla, lähdin sairaalaan kun en enää pystynyt/uskaltanut olla kotona. Olinkin avautunut kokonaan ja lapsi syntyi kun oltiin oltu vartti perillä.

Up

Kummatkin käynnistyivät supistuksilla. Ekalla kerralla en oikein tiennyt että onko nämä nyt niitä supistuksia ja soitin synnärille, josta neuvottiin jäämään kotiin. Sitten soitin neuvolaan, josta taas neuvottiin lähtemään synnärille. Odottelin sitten että mies pääsee töistä kotiin, ja sairaalalla olinkin jo 8cm auki.

Toisella kerralla tunnistin supistukset paremmin mutta vauhti oli nopeampi ja sairaalalla kerettiin olla 20min kun vauva syntyi.

Mulla alkoi ihan mahataudin kaltaiset oireet ensin. Hirveä mahakipu ja oksentelu. Ripulikin iski päälle. Luulin olevani mahataudissa kunnes jossain kohtaa alkoivat supistukset. Tulivat sitten heti niin kovaa että olikin jo aika kiire sairaalaan.