Ystävät ja ammatinvalinta
Mikä ystäviäni vaivaa? Olen 24 ja aloitin viime syksynä proviisorin opinnot. Lukiosta on kulunut jo aikaa ja kipuilin monta vuotta miettien, mitä alaa haluaisin opiskella. Kaksi vuotta sitten mietin lääkäriksi, sairaanhoitajaksi tai proviisoriksi opiskeluja, ja vihdoin sain päätettyä mitä työtä haluaisin oikeasti tehdä. Laitoin hakupaperit vetämään ja vuoden luettuani pääsykokeisiin, pääsin yliopistoon sisään. Olin ylpeä ja innoissani saavutuksestani, mutta ystäväni eivät. Saan vieläkin kuulla kuittailua siitä, kuinka tulen viettämään 5 vuoden opiskelujen jälkeen loppuelämäni apteekin kassalla myyden Buranaa ja Viagraa ja siinä se. Ja kuinka he eivät missään nimessä voisi kuvitella minua siihen ammattiin, vaan ennemmin hoitoalalle (erityisesti lähihoitajaksi) ja tein suuren virheen valitessani farmasian sairaanhoidon/lähihoitajan sijaan.
Olen erittäin loukkaantunut jatkuvasta vähättelystä ja sen takia olen alkanut miettiä, että miksi ystäväni eivät arvosta ammatinvalintaani ja miksi se on heille niin iso asia, että siitä pitää jatkuvasti jauhaa. Itse olen nauttinut opiskelusta, koska se on ollut sitä mitä olin kuvitellut/toivonutkin. Inhottaa, että muut lyttäävät intoni opiskella unelma-ammattiini. Vinkkejä ja mielipiteitä? Mitä voisin sanoa heille, että ymmärtäisivät miten tärkeää tämä on minulle?
(Lisäksi, kukaan ystävistäni ei ole korkeasti kouluttaunut, suurin osa on lähihoitajia tai kotiäitejä, jos sillä on merkitystä).
Kommentit (5)
Kateellisia. Ole ylpeä saavutuksestasi! Mä aloitin lääkiksessä opinnot syksyllä muutaman haahuilu(haku)vuoden jälkeen, mikä on närästänyt joitakin kavereita ja sukulaisia. Siinäpäs närästää. Jatkuvasti saan kuulla miten lääkärit ovat huonoja siinä ja tässä ja tossa ja hoitajat osaavat asiat paremmin. Ihan käsittämätöntä ja hyvin läpinäkyvää.... Siinäs sepittävät.
Nauti opinnoistasi! :)
Erinomaisen paljon tsemppiä Sinulle Ap opintoihin. Harmillista, että vanhat ystäväsi eivät oaa antaa arvoa sille, että olet päässyt opiskelemaan ja vielä verraten haastavaa alaa. Hieman kliseiseltä, mutta en tiedä äkkiseltään muutakaan perustetta kuin, että taitavat "ystäväsi" olla hieman kateellisia sinulle Useinhan koulutusta vailla olevilla kotiäideillä ja perusasteen lähihoitajakoultuksella kun on voinut perinteisesti nousta vaikka mille tahansa paikalle tässä maassa ja kiirettä pitää varmasti vastaillessa kaikkiin houkutteleviin tarjouksiin. He saattavatkin pelätä, että menettävät sinut...
Kyllä sinulla on täysi oikeus kiukustua / loukkaantua heidän vähättelystään. En sano, että kannattaisi hylätä vanhat ystävät kokonaan, vaikka toki sekin saattaa käydä mielessä, mutta toivottavasti saat myös uusia ystäviä yliopistolla. Koska vanha ystävyys ei ole minusta peruste ja oikeutus jatkuvaan vähättelyyn ja kuittailuun. Ja mitä sinun sitten pitäisi tehdä? Pysyä kouluttautumattomana ja kenties tilata omia lapsia pikaisena haikara lähetyksenä....
Ikävä homma. Jospa saisit uusia ystäviä opintojesi kautta. Selvää kateuttahan tuo on ja todella ilkeää.
Hitto mitä paskaa. Ei oikeat kaverit tollasia puhu. Ei ne sulle ainakaan mitään hyvää toivo. Toivottavasti löydät esim opiskellessa uusia :)
Ystäväsi ovat vain kateellisia. Anna olla.