Kaveri kuvittelee olevansa hyvä ystävä, vaikka ei osaa sitä olla
Minulla on kaveri, joka mainostaa olevansa erityisherkkä ja avoin ihminen, jolle ihmisten on helppo uskoutua. Ei vain näy meidän kaverisuhteessa ollenkaan. Kaveri oikeasti kuvittelee olevansa hyvä ystävä ja tukena ystäville, mutta kaikki pyörii aina hänen ympärillään.
Minun merkitykselliset asiat kuitataan parilla lauseella ja hänen "ongelmistaan" jauhetaan pari tuntia putkeen... Meillä on pitkä historia, ystävystyimme jo ala-asteella, mutta en enää millään meinaisi jaksaa tätä. Olen ottanut kaveriin paljon etäisyyttä, koska minulle tulee huono olo siitä, että minun elämän asiat ohitetaan olankolauksella, koska hänen kummin kaimalleen on tapahtunut jotain häntä koskettavaa.
En ole sanonut kaverilleni asiasta suoraan, vaan suoraan sanottuna ärsyyntynyt itsekseni. Pitäisikö tämä ottaa puheeksi, vai jatkaa erilleen kasvua? Miten toivoisitte asiaa käsiteltävän jos olisitte tässä ystävyyssuhteessa?
Kommentit (5)
Ehkä ne muut ihmiset joista se jauhaa on vaan sille tärkeämpiä ihmisiä kuin sä, ja siksi sun ongelmat ei jaksa kiinnostaa?
Vierailija kirjoitti:
Sano suoraan!! Jos vain otat etäisyyttä, kaverisi tuskin arvaa mistä se johtuu. Itselläni on vähän heikot sosiaaliset taidot ja toivoisin tollasessa tilanteessa todellakin suoraan sanomista, enhän mä muuten voi ikinä kehittyä..
Itselläni on myös heikot sosiaaliset taidot ja haluan välttää konflikteja. Välillä epäilen vian olevan minussa, kun hän on niin vakuuttunut omista vuorovaikutuskyvyistään.
Miten haluaisit että asia muotoillaan sinulle, jos olisit kaverini?
-AP-
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ne muut ihmiset joista se jauhaa on vaan sille tärkeämpiä ihmisiä kuin sä, ja siksi sun ongelmat ei jaksa kiinnostaa?
Voi olla. Tosin asiat ja ihmiset joista hän jauhaa liittyy aina paljon vahvemmin häneen itseensä kuin mikään minun asiani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano suoraan!! Jos vain otat etäisyyttä, kaverisi tuskin arvaa mistä se johtuu. Itselläni on vähän heikot sosiaaliset taidot ja toivoisin tollasessa tilanteessa todellakin suoraan sanomista, enhän mä muuten voi ikinä kehittyä..
Itselläni on myös heikot sosiaaliset taidot ja haluan välttää konflikteja. Välillä epäilen vian olevan minussa, kun hän on niin vakuuttunut omista vuorovaikutuskyvyistään.
Miten haluaisit että asia muotoillaan sinulle, jos olisit kaverini?
-AP-
No jos mä olisin se itsekeskeinen kaveri,toivoisin että asia otetaan esille silloin kun se on seuraavan kerran ajankohtainen.Eli jos vaikka olen juuri aikeissa kuitata kaverin ongelmat olankohautuksella ja vaihtaa aihetta,silloin on hyvä hetki ottaa puheeksi -suoraan mutta ei tylysti- huono käytökseni.Tyyliin "Musta tuntuu,että et oikein ymmärrä,kuinka vakava asia tämä on minulle,haluaisin vielä pohtia sitä kanssasi".Jos olette niin hyviä ystäviä kuin uskot,asiasta voi puhua ilman riitelyä.
Sano suoraan!! Jos vain otat etäisyyttä, kaverisi tuskin arvaa mistä se johtuu. Itselläni on vähän heikot sosiaaliset taidot ja toivoisin tollasessa tilanteessa todellakin suoraan sanomista, enhän mä muuten voi ikinä kehittyä..