Onko kauhean huolestuttavaa, jos on epäluuloajatuksia?

Saattaako olla esim pakkoajatuksia?

Minusta vainoharhaisuus on todella huolestuttavaa. En ole asiantuntija, mutta käsittääkseni se on persoonallisuushäiriön merkki.

Voi todellakin liittyä vain ahdistuneisuuteen. Sanon näin yleistyneestä ahdistuneisuudesta ja paniikkihäiriöstä 10 vuotta elämästäni kärsineen kokemuksella. Itselläni tuo aika oli yhtä pelkoa, pelkäsin siis ihan kaikenlaista alkaen siitä että vaikka henki kulkee ihan normaalisti, niin saattoi tuntua että se ei jotenkin mene keuhkoista kroppaan, ja tästä tuntemuksesta kehitin klassisen paniikkihäiriökohtauksen jolloin oikeasti henki ei hyperventilaation takia kulje...

Niin kauan kun itse ymmärrät että kyseessä on vain ahdistuneet ajatukset, etkä usko niihin, ei tuossa mitään hätää ole. Ahdistuksessa usein pyörii päässä kaikenlaisia pakkoajatuksia, jotka eri aikoina vaihtelevat, mutta ei niistä tarvitse sen enempää välittää. Antaa niiden vaan pyöriiä ja ottaa niihin etäisyyttä, tarkkailee niitä kuin ulkopuolisena ja arvioi järjellä kaiken mitä mielessä pyörii.

Kiitos kolmonen. Musta tuntuu, että aivot menee ihan ylikierroksilla välillä, siis mielikuvitus laukkaa niin nopsaan ettei järki oikein pysy perässä! Varmaan tästä taipumuksesta on jotain hyötyä todellisuudessa ihmiselle ollut, kun se on evoluutiossa säilynyt. Käytätkö 3 lääkitystä tai suosittelisitko, että mun kannattaisi aloittaa? Mulle on määrätty essitalopraami, mutta tottakai olen epäluuloinen siitäkin :D ja pelkään, että sekoan ja muutun maaniseksi. Opamoxiakin mulle on määrätty, sitä viitsin ottaa vain, jos on todella pakko eli jos ahdistaa ihan liikaa valmiiksi ja sitten on pakko mennä johonkin jännittävään tilanteeseen, kuten vanhempainiltaan. ap

Entä jos pelko onkin ihan aiheellinen?

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kolmonen. Musta tuntuu, että aivot menee ihan ylikierroksilla välillä, siis mielikuvitus laukkaa niin nopsaan ettei järki oikein pysy perässä! Varmaan tästä taipumuksesta on jotain hyötyä todellisuudessa ihmiselle ollut, kun se on evoluutiossa säilynyt. Käytätkö 3 lääkitystä tai suosittelisitko, että mun kannattaisi aloittaa? Mulle on määrätty essitalopraami, mutta tottakai olen epäluuloinen siitäkin :D ja pelkään, että sekoan ja muutun maaniseksi. Opamoxiakin mulle on määrätty, sitä viitsin ottaa vain, jos on todella pakko eli jos ahdistaa ihan liikaa valmiiksi ja sitten on pakko mennä johonkin jännittävään tilanteeseen, kuten vanhempainiltaan. ap

Enää en onneksi tarvitse lääkitystä, mutta tuli mielialalääkkeitä kokeiltua aikoinaan useampaa lajia - ilman mitään apua. Bentsoista kuten tuo Opamox oli apua, ja niitä käytin tarvittaessa. Riippuvuusriskin takia kuitenki pyrin käyttämään bentsoa vain kun on oikeasti pakko, eli akuutti sietämätön ahdistus tai täytyy selvitä jostain vaativasta tilanteesta. Alkoholia tuli myös kyllä käyteltyä, sekin toimi minulla yhtä hyvin rauhoittavana kuin bentsot. 

Multa onneksi meni sitten itsestään ohi ahdistuneisuus ja siihen liittyvät ongelmat, kun vaan opein hyväksymään sen ja ottamaan etäisyyttä siihen. Lopulta vaikka olisi tullut täysin paniikkikohtaus, niin en enää välittänyt siitä, vaan jotenkin sisäisesti katselin sitä kuin sivustakatsojana, lohdutellen tyynenä että tämä on tätä, ei ole vaarallista ja menee pian ohi. Samoin kaikkia ihan hullujakin ajatuksia katselin vain sivusta enkä ajatellut että ne on ongelma: ne olivat vain ajelehtivia ajatuksia, jotka tulevat ja menevät, mutta minä olen se tyyni tietoinen tila jossa ne ilmenevät. Ja lopulta kun oli ihan yhdentekevää poistuuko ahdistus koskaan, sitten se vähitellen lakkasi tulemasta.

Entä jos oikeasti joku yrittää myrkyttää sinut?

Vierailija kirjoitti:

Entä jos oikeasti joku yrittää myrkyttää sinut?

Huono provo. Yrität pelotella ap:tä, mutta toisin kuin luulet, hän on selväjärkinen ja osaa ottaa etäisyyttä ajatuksiinsa.

Lopeta 7. Saatko heikoilla olevan ihmisen kiusaamisesta mielihyvää? Kannattaa hakeutua hoitoon, kuulostat ketjun kommentoijista olevan eniten sen tarpeessa.

Ap, tietenkin tuo voi olla ahditushäiriön oire. Varmaan tajuat järjellä, ettei sinua kukaan yritä myrkyttää, miksi ihmeessä haluaisikaan. Oletko hoitosuhteessa eli käytkö terapiassa? Vai onko käteesi vaan tyrkätty resepti?

1) Jos asut yksin, sitten tuskin sapuskaasi on myrkytetty. Kuvittelet vain, ota rauhassa :)

2) Mutta jos sulla on esim kusipäinen puoliso tms, ja selkeitä myrkytyksen oireita, voi hyvinkin olla mahdollista että ruokasi on myrkytetty.

Psykiatrille jos mainitset asiasta, saat välittömästi psykoosi diagnoosin ja klotsapiinia kankkuun, vaikka kusipäinen puoliso yrittäisikin myrkyttää.

Onhan noita myrkytyksiä->murhattuja ihmisiä viime aikoinakin lehdissä ollut aika monta.