Lastenvaateautomaattinaolo loppui nyt.
Meiltä on vaatteet lähtenyt aina kiertoon kavereille, tutuille, hoitotäteille, kellä nyt vaan on ollut sopivan kokoisia lapsia meidän vanhoihin kamppeisiin.
Vaatteet ostan uutena ja merkillisinä, ei marketeista vaan oikeista lastenvaatekaupoista nykypäivän merkkejä. Vaatteita on paljon ja lapsia on monia, joten jatkuvasti jää pieneksikin pusseittain vaatetta.
Pusseista on jokainen saanut maksaa sen, minkä arvoiseksi on pussin arvioinut. No, kuukausi sitten erän tuttava arvioi ikeakassillisen arvoksi 20e (reilut 100 vaatetta Gugguuta, Aarrekidiä, Metsolaa etc.). No, eipä siinä mitään, aattelin, että mukava kun hänenkin lapsi saa Kivannäköistä vaatetta päälleen. Eilen yhteinen tuttava tuumi, että tuttava1 oli kehuskellut tienanneensa kirpulla jo yli 700euroa meidän vanhoilla vaatteilla!
Kommentit (28)
No joo, kierrätys kunniaan, mutta jos vaan jaksaa niin merkkivaatteet kyllä yrittäisin itse myydä, enkä luovuttaa melkein ilmaiseksi eteen päin. Kierrätystä se on itsekin myyminen. Eri asia, esim. sisarusten ja lähiperheen kesken kyllä annetaan ilmaiseksi käyttöön ja jos kuluu liikaa menee roskiin tai sit seuraavalle lapselle, tai mitä ei oo tullut käytettyä, yleensä myydään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun annat tai myyt noita lastenvaatteita, omistajuutesi päättyy niihin. Uusi omistaja saa leikellä ne vaikka tiskiräteiksi sen jälkeen. Oma vikasi, jos noin pahasti vaatteisiin kiintyneenä märehdit niiden perään, kun joku tekee fiksummin kuin sinä.
Jos joku ajattelee kaveristaan "onpas tuo tyhmä kun antaa rahanarvoista tavaraa ilmaiseksi pois. minäpä käytän hänen tyhmyyttään hyväkseen, otan lahjoituksen vastaan ja myyn tavarat voitolla", niin ok. Mutta silloin ei tarvitse ihmetellä, jos se "tyhmä" ei enää haluakaan olla noin ajattelevan kanssa enää tekemisissä.
T. Mieluummin tyhmä kuin ahne
Eli kun nuo lahjoitetut vaatteet käyvät kaverin lapsille pieniksi, hänen pitäisi ilmeisesti voittoa tavoittelemattomasti vaikkapa polttaa ne takassa? Vai sortteerata ja myydä ja viedä tuotto vuolaiden kiitosten kera lahjoittajalle. Jumalauta että teillä naisilla on kaikki vaikeaa. Kuka urpo edes käyttää merkkivaatteita lapsilla, ovat sopivaa kokoa kuukauden pari. Pyyhkikää vaikka perse seteleillä, siinäkin saa rahalle paremman vastineen. Ja on ekologisempaa.
Amok kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun annat tai myyt noita lastenvaatteita, omistajuutesi päättyy niihin. Uusi omistaja saa leikellä ne vaikka tiskiräteiksi sen jälkeen. Oma vikasi, jos noin pahasti vaatteisiin kiintyneenä märehdit niiden perään, kun joku tekee fiksummin kuin sinä.
Jos joku ajattelee kaveristaan "onpas tuo tyhmä kun antaa rahanarvoista tavaraa ilmaiseksi pois. minäpä käytän hänen tyhmyyttään hyväkseen, otan lahjoituksen vastaan ja myyn tavarat voitolla", niin ok. Mutta silloin ei tarvitse ihmetellä, jos se "tyhmä" ei enää haluakaan olla noin ajattelevan kanssa enää tekemisissä.
T. Mieluummin tyhmä kuin ahne
Eli kun nuo lahjoitetut vaatteet käyvät kaverin lapsille pieniksi, hänen pitäisi ilmeisesti voittoa tavoittelemattomasti vaikkapa polttaa ne takassa? Vai sortteerata ja myydä ja viedä tuotto vuolaiden kiitosten kera lahjoittajalle. Jumalauta että teillä naisilla on kaikki vaikeaa. Kuka urpo edes käyttää merkkivaatteita lapsilla, ovat sopivaa kokoa kuukauden pari. Pyyhkikää vaikka perse seteleillä, siinäkin saa rahalle paremman vastineen. Ja on ekologisempaa.
Minä käsitin kyllä niin, että tässä on otettu / ostettu nimellisellä summalla kasa vaatteita ja HETI myyty ne pois. Pahimmat kai ihan pyytäneet lahjoituksia. Ei siis puhuta siitä että joku joskus 80-luvulla lahjoitti jotain ja nyt kolmen sukupolven jälkeen oltaisiin niitä myymässä. Ei lienisi liikaa vaadittu kuukauden/parin käytön jälkeen (jos ne tosiaan ei pidempään sovi, en tiedä kun ei ole lapsia) KYSYÄ alkuperäiseltä omistajalta että hei, nämä vaatteet ei ole enää meillekään sopivia, haluatko takaisin vai laitanko itse eteenpäin. Näin ainakin itse tekisin, enkä ilkeäisi juuri muutama kuukausi aiemmin lahjana saamiani asioita alkaa myymään eteenpäin ja pitää itse rahoja. Saatika ensin ruinata jotain lahjoituksena, ja sen jälkeen pistää suoraan myyntiin.
Ps: en ymmärrä mitä tuo "jumalauta on naisilla vaikeaa" asiaan liittyy. Mikä tästä tekee sukupuolittuneen kysymyksen?
Täysin samaa mieltä Amokin kanssa, vaikka en rienaamistaan hyväksykään.
Kuka hullu ostaa uusia merkkivaatteita. No kukin tyylillään, mutta turha mua sitten ainakaan on syyttää, etten mä niiden arvoa ymmärrä ja laita kehyksiin seinille vaan myyn edullisesti eteenpäin.
Kyllä siihen myymiseenkiin kuulkaa menee aikaa ja rahaa myös, että jos mä halvalla myyn teitin vanhat rätit pois nurkista niin kai mä sen pari euroa saan myyntipalkkiota itsekin pitää?
Tai itse ja itse, lapsen seuraaviin vaatteisiin ne menee.
Aloituksessahan haettiin sitä, että osti pilkkahintaan merkkivaatteita ja myi VOITOLLA eteenpäin.
Ei edullisesti, jolloin käteen jäisi (bensakulut poislaskettua) muutama hilu.
Paljoko sataan eri vaatteeseen on alunperin uponnut rahaa? Kiinnostaisi tietää, mutta eihän nämä nykyajan tulevaisuudentoivot edes tajua säilyttää kuitteja ostoksistaan, koska niistä olisi helposti voinut hinnat tarkistaa. Jos vaate on täysin käyttämätön niin se on hinnaltaan lähes uuden veroinen. Apta kustiin nyt suuhun niin paljon, että taisi rinnoillekin hieman roiskua.