Onko täällä suutareita/jalkinealan ammattilaisia? (Olis liuta kysymyksiä)
Onko sulla oma yritys, oletko apusuutarina töissä, kenkätehtaalla vai mitä teet?
Opiskelitko koulussa vai oppisopimuksella vai kummallakin?
Kuinka tulet toimeen taloudellisesti? Joudutko tekemään paljon työtä?
Kuinka stressaavaa työsi on? Onko kuulosuojaimista apua melua vastaan?
Tarvitseeko työssä paljon fyysistä voimaa?
Kuinka päädyit suutariksi? Saitko kokeilla ensin vastaavia hommia jossain vai menitkö ihan paljaltain vailla mitään kokemusta?
Kuinka vaikea oppisopimus on saada?
Kuvaile työtäsi ja kerro, mitä tykkäät.
Itse olen umpikujassa elämässä. Opiskelin yliopistolla jonkin aikaa, kunnes huomasin, ettei teoreettinen ala kiinnosta minua. Haluan tehdä jotain konkreettista ja nähdä työni tuloksen heti. Haluan myös, että työ on oikeasti hyödyllistä. Kiinnostaisi tietää, miten laadukkaita kenkiä valmistetaan. Olen muutenkin kiinnostunut laadukkaista ja kestävistä suomalaisista esineistä. Suutarin työt voisi siis olla jees. Käsittääkseni niillä on kuitenkin pieni palkka ja jos on oma yritys, täytyy kai tehdä töitä ihan jatkuvasti? Itselle raha ei ole niinkään tärkeä. Kunhan ei tarvitse stressata toimeentulosta eikä tehdä ihan älyttömästi töitä.
Voiko suutariksi edes ryhtyä puilta paljain? Tykkään tehdä käsitöitä, mutta koulussakin tein enempi tekstiilitöitä (joissa olin kyllä hyvä). Sen jälkeen en ole pahemmin käsillä tehnyt. En tiedä suutarin ammatista tai työvälineistä mitään. Onko minulla mitään toivoa vai opetetaanko koulussa kaikki ihan alusta alken? Voiko "kenestä tahansa" tulla suutari, vai tarvitseeko olla jonkinlaisia lahjoja?
Kommentit (4)
Kiitti vastauksesta! Oisko jollain vielä lisää omakohtaista kerrottavaa nyt, kun on työpäivät varmaan ohi? :)
Olen opiskellut suutariksi, vaikken tee alan töitä. Opiskelin koulussa. Suosittelen ehdottomasti koulua, koska oppisopimuksella saa hyvin kapean kuvan alasta ja työtavoista. Koulu ja erilaiset harjoittelupaikat antavat enemmän perspektiiviä. Ja koulussa kyllä oppii kaiken alusta alkaen. Lähdin opiskelemaan ns. kylmiltään, pohjalla vaatetusalan koulutus.
Työnkuva, työmäärä ja taloudellinen tilanne riippuu todella paljon siitä, missä työskentelee. Leveä leipä tällä alalla ei tule, mutta mukavaa se on. Fyysistä voimaa tarvitsee, mutta se kyllä kehittyy ajan kanssa. Työölistyminen muualle kuin omaan yritykseen on vaikeaa, ei silti mahdotonta. Tehdastyössä ei välttämättä tarvitse edes alan koulutusta. Yritystoiminta taas on lähinnä korjaustyöhön painottunutta, ja se on aika puuduttavaa. Uutuudenviehätyksen karistessa hikisten ja linttaan käveltyjen kenkien korjaaminen ei ole erityisen hohdokasta.
Opiskelin jalkineenvalmistajaksi Tampereen ammattikoulussa. Ostin eläkkeelle jääneen suutarin firman ja teen töitä sangen vakiintuneelle asiakaskunnalle. Käsivoimat ja luova ajattelu ovat tarpeen ammattiin mielivälle.