Lue keskustelun säännöt.
Kukaan ei soita perkele edes viikonloppuna
04.03.2016 |
Omasta mielestäni olen sujuvasti erilaisten ihmisten kanssa toimeentuleva, saan välillä ihmiset nauramaan, olen empaattinen, osaan juhlia antaumuksella kun on hyvä jengi kasassa, en puhu pahaa selän takana, otan seurassa kaikki huomioon jne. Kaikesta huolimatta olen kuitenkin erittäin epäsuosittu! Puhelin ei soi viikolla eikä viikonloppuna.
Jokin minussa mättää muiden silmissä mutta en millään keksi mikä. Olen tottunut olemaan melkein aina yksin, ei tässä mitään hätää ole. Viikonlopun viettämistä yksin olen viimeksi surrut 10 vuotta sitten. Huvittaisi vain tietää, mitä teen väärin kaikkien silmissä. Onko kohtalontovereita? Olen 33 vuotias mies.
Kommentit (25)
Ehkä puhelimessasi on jonkun ihmisen numero, joka ilahtuisi soitostasi. Katoppa vielä läpi. Ihan vaan, että mitä kuuluu, voisit kysellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hankittava jotain harrastuksia tai mielenkiinnon kohteita ja niiden parista ajan kanssa koettaa löytää ne ihmiset joilla on " tilaa" uusille ihmissuhteille.
Itse on oltava aktiivinen .
Töissä voisi kahvitauolla heittää yleisesti että onpa kiva tapahtuma tulossa silloin ja silloin, olisi kiva mennä, kiinnostaisiko ketään lähteä tms.
Tällaisesta yhdessä tekemisestä ja menemisestä syntyy tuttavuudet ja lopulta ystävyydet, jossa aletaan kysymään muutenkin kuulumisia.
Ja pakkeja joutuu sietämään ja pitää ymmärtää ettei ne ole useinkaan henkilökohtaisia vaan ihmisillä on jo tarpeeksi tai liikaakin tekemistä. Mutta joukossa on aina niitä jotka tarvitsisivat lisää kavereita, haaste on löytää heidät.
Kokemuksesta tässä kertoilen , ei ole ollut helppoa mutta sitkeydellä o löytynyt 2-4 ihmistä jotka ovat kiinnostuneet minusta aktiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ihan sama tilanne kuin ap:llä. Sisarusten kanssa soitellaan joskus. Mutta varsinaisia kavereita ei ole vaikka tulen hyvin juttuun esim. työkavereiden kanssa. Nauretaan ja jutellaan vakaviakin työpaikan kahvipöydässä. Kukaan ei vaan jostain syystä halua varsinaisesti olla kamuni työajan ulkopuolella. Jos ei sisarukset soittaisi (vanhemmat kuolleet), niin puheluita ei tulisi varmaan kuukausiin.
mies 43v.
Ei kai kukaan jaksa enää työpäivän jälkeen työkavereiden kanssa hengailla.... Ehkä silloin parikymppisenä samanikäisten kanssa saattoi lähteä baariin, mutta ei enää jatkoille.
Voitas perustaa omituisten otusten kerho.
Samaa ajattelin otsikon lukiessani, ennen kuin ap:n ikä selvisi. Nuorethan eivät enää käytä puhelinta soittamiseen oikeastaan lainkaan. Lähetellään vaan viestejä eri kanavien kautta ja kyllä tämä suuntaus on tarttunut jo meihin kalkkiksiinkin.
Minkähän verran ap itse soittelee ja lähettelee viestejä? Jos hän vain odottaa että muut ottaa yhteyttä, niin se on väärä tyyli. Jos taas on niin että hänen viesteihin ja soittoihin ei vastata lainkaan, niin taustalla on joku syy.
m45v