Luulin ennen, että "ystävä katosi äitiyteen" -tyyppiset jutut olivat liioittelua. En luule enää...

Hyvä ystäväni on postannut lapsensa syntymästä (yli vuoden) alkaen kirjoituksia, joissa hän hehkuttaa äitiyttä ja äidinrakkauttaan ja sitä, miten ei tiennyt rakkaudesta mitään ennen lastaan. Suurin osa muistakin puheista on lapseen liittyvää, jos kysyy kuulumisia niin kertoo lapsensa kuulumisia, emme voi nähdä ilman lasta... Argh! Tietysti ymmärrän, että lapsi on tärkeä, mutta silti. Tämä nyt on vain tällainen avautuminen.

Luulin aikaisemmin, että on liitoittelua puhua äitiyteen kadonneista ihmisistä, en luule enää. Onkohan miten todennäköistä, että saan hyvän ystäväni vielä takaisin äitimaailmasta?