Mulle tuli niin aha mieli tänään...
Satuin katsomaan ikkunasta kun naapurin pienen vauvan äiti tuli taksilla kotiin. Mies tuli alaovelle vastaan ja auttoi ympäripäissään olevan äidin ulos autosta ja ohjasi sisään. Kello oli siinä 18.00. Äiti oli niin jurrissa, ettei tajunnut edes missä kotiovi on. En ole montaakaan kertaa nähnyt äitiä ulkoilemassa lapsen kanssa, isä työntelee vauvaa ympäri kylää. Raskausaikana äiti sytytti tupakan jo ennen kuin ehti rappukäytävästä ulos...
Meillä on suurinpiirtein saman ikäinen vauva, ja minusta tuntui todella surulliselta. En voisi tuota meidän 3-kuista jättää kellekään, että pääsisin ryyppäämään. Katsekontaktia äitiin ei koskaan saa, vaikka olen yrittänyt.
En itse ole suomalainen, mutta tunnen aika hyvin kulttuurinne. Mielestäni suomalainen äiti on yleisesti ottaen hyvin vastuuntuntoinen ja lojaali lastaan kohtaan. Onkohan kyseessä synnytyksen jälkeinen masennus, vai onko tämä ihan normaalia kulttuurissanne?
Ei ole normaalia kulttuurissamme. Hän voi olla alkoholisoitunut tai masentunut äiti tai vaikka mitä.. Jos hän on esim. päihteiden vaikutuksen alaisena kun on lapsen kanssa, mielestäni sinun on velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille.
Harmillista lapsen kannalta!=(
Minulle tulee myös todella paha mieli kun kuulen tuollaisista vanhemmista. Miksi he oikeastaan hankkivat lapsia!?