Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En pärjää työssäni
29.02.2016 |
Valmistuin yliopistosta alalle, joka ei oikeastaan koskaan ole tuntunut omalta. En tiedä miksen vaihtanut alaa ajoissa. Nyt olen saanut alan työpaikan, enkä ole koskaan ollut niin ahdistunut kuin tällä hetkellä. En tunne juurikaan kiinnostusta tätä työtä kohtaan, eikä minulla ole mitään luontaisia kykyjä toimia tässä työtehtävässä. Kenelläkään ei ole aikaa perehdyttää, vaan työhön pitäisi päästä sisälle oman innostuksen ja koulutuksen tuoman pohjan kautta. Minä en oikeastaan koe oppineeni koulussa mitään mitä voisin suoraan hyödyntää tässä työssä, ja innostusta ei ole. On vain pelkoa.
Minuun suhtaudutaan toimistolla mukavasti, mutta teen koko ajan pieniä mokia, ja ajan kuluessa varmasti oikeasti isojakin. Suuren osan päivästä istun koneeni ääressä ihmetellen, mitä minun pitäisi tehdä. Aloitan ehkä touhuamaan jotain, minkä lopetan kesken koska en osaa tai en luota itseeni. Minulla ei ole omia ideoita, ei innovatiivisia ajatuksia. Koska olen väärällä alalla.
Tiedän nyt aikuisena, missä olisin oikeasti hyvä. Haluaisin hakea uudelleen opiskelemaan, mutta uudet ensikertalaiskiintiöt tekevät valituksi tulemisen erittäin vaikeaksi. Olen jumissa tilanteessani. En saa mitään lisäarvoa aikaan kenellekään, ja se vähä mitä saan aikaan, ei vaatisi koulutusta ollenkaan. Säälittävää. Minut otettiin töihin tähän nykyiseen yritykseen siksi, että toimisin alani asiantuntijana ja kohentaisin liiketoimintaa kaikin tavoin. Sen sijaan pyörin ympyrää saamatta mitään tehdyksi. En pysty teeskentelemään, että tämä olisi minun juttuni. En osaa mitään, ja tunnen työtehtävääni kohtaan vain vastenmielisyyttä.
Kommentit (11)
Useimmat yliopistotutkinnot eivät ole ammattitutkintoja siinä mielessä, että ne pätevöittäisivät vain johonkin tiettyyn tehtävään. Hae rohkeasti muidenkin alojen töitä. Akateemista loppututkintoa voidaan monessa paikassa arvostaa, vaikka se ei olisi täsmälleen samalta alalta. Älä jää väärälle uralle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sen takia sinua ahdistaakin sinun työsi, koska et osaa tehdä sitä. Mutta vaikeaahan on tehdä jotain työtä, jos ei osaa tehdä eikä kukaan opeta.. Luulen, että vika on siinä, kun kukaan ei perehdytä sinua työhösi. Mielestäni sinun pitäisi vaatia joku perehdyttämään sinut työhösi.. ehkä jos osaisit tehdä työtäsi niin nauttisit siitä enemmän. Se, että olet käynyt koulun ei tarkoita sitä, että osaat juuri tehdä sitä työtä jota nyt teet, koska koulussa ei tehdä välttämättä samoja asioita, kuin uudella työpaikalla. On mielestäni väärin, että sinut on ns. jätetty oman onnesi ojaan tekemään työtäsi, jos sinulla ei aikaisempaa kokemusta ole alalta.
Et sinä heti sitä voi osata. Anna itsellesi sen koeajan verran aikaa ja vaadi perehdyttämistä.
On todella ikävää, kun kukaan ei perehdytä ja auta :( Periaatteessa tiimissä ei ole ketään jolle tuo homma suoranaisesti kuuluisi, joten siinä mielessä ymmärrän että olen jäänyt yksin, mutta muserrun paineiden alle kun oletetaan, että suoraan koulun penkiltä tulleena minulla olisi kaikki tietotaito ja itseluottamus jota tarvitsen. Muutama ideani on tyrmätty jälkikäteen katsoen ilmeisistä syistä (en siis ole tajunnut ottaa itsestäänselviä asioita huomioon) ja tämä on syönyt viimeisenkin itsetunnon, enkä uskalla ehdottaakaan enää juuri mitään. Kukaan ei myöskään osoita minulle työtehtäviä suoraan tyyliin "tee tänään tämä tehtävä valmiiksi", joten liian usein vain istun ja stressaan kun ei ole mitään tekemistä. Olisi siis kai varmasti, mutta kun en tiedä että mitä. Mistä lähtisin liikkeelle ja mitä tekisin.
Valmistumisen jäkeen yritin hakea lähes mitä tahansa kiinnostavaa työtä, ja toivoin etten päätyisi tehtäviin, joihin koulutukseni suoraan viittaisi. Mutta niin vaan päädyin, ilmeisesti työnantajat tuijottavat tiukasti tutkintoa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene Britteihin johonkin firman trainee programiin, opiskeluilla ei väliä kuhan on tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Saako kysyä mikä tutkinto?
KTM, ja pääaineeni ei ollut niitä "varmoja" reittejä hyvään työuraan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko juristi? Toi kaikki kuulosti samalta kuin mun uran alku kahdeksan vuotta sitten. Opin ajan myötä pärjäämään silloisessa työssäni, mutta viihtymään en koskaan. Vaihdoin sittemmin työpaikkaa (en alaa) ja nyt asiat ovat paljon paremmin. Sain esim perehdytyksen tähän nykyiseen hommaani.
Kannattaa mennä vaikka pienin askelin kohti omaa unelmaa. Voit varmaan edetä monia reittejä. Myös ktm-tutkinto antaa mahdollisuuden moniin töihin, myös sellaisiin, joihin tuo koulutus ei varsinaisesti tuo pätevyyttä.
Olen itse fm alalta, joka ei tunnu omalta. Olen sen verran vanha, ettei uuden ammatin hankkiminen taida olla kannattavaa työtä ajatellen. Siitä huolimatta olen ajatellut opiskella jotain omempaa, jotta voisin tuntea olevani oikealla tiellä. Ja eihän sitä tiedä, vaikka jokin uusi urakin vielä aukeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mennä vaikka pienin askelin kohti omaa unelmaa. Voit varmaan edetä monia reittejä. Myös ktm-tutkinto antaa mahdollisuuden moniin töihin, myös sellaisiin, joihin tuo koulutus ei varsinaisesti tuo pätevyyttä.
Olen itse fm alalta, joka ei tunnu omalta. Olen sen verran vanha, ettei uuden ammatin hankkiminen taida olla kannattavaa työtä ajatellen. Siitä huolimatta olen ajatellut opiskella jotain omempaa, jotta voisin tuntea olevani oikealla tiellä. Ja eihän sitä tiedä, vaikka jokin uusi urakin vielä aukeaa.
Haaveilen jo siitä, että pääsisin jollain onnenkantamoisella näistä tehtävistä enemmän luonteelleni sopiviin, vaikka en uutta tutkintoa pääsisikään opiskelemaan. Onneksi tutkintoni on sentään melko laaja-alainen yleistutkinto, vaikka muuten olikin minulle ihan väärä valinta...
ap
Alue: Aihe vapaa
Toivottavasti sinulla on vielä koeaika menossa, niin et saa karenssia, jos lähdet pois. Joo, se oli moka, että et vaihtanut alaa ajoissa. Tuossa tilanteessa voi kuitenkin koittaa pärjätä olemassa olevassa työssä ja selvitellä samalla jatko-opintomahdollisuuksia (mahd. työn ohessa opiskelu, avoin korkeakoulu alkuun tms.) ja kerätä säästöjä tulevaisuutta varten. On kamalaa tehdä työtä, joka ei yhtään inspaa, mutta aika monesta työpaikasta pystyy kuitenkin löytämään jotakin hyvääkin, jos vaan yritystä on. Uuteen työhön opetteleminen on aina kurjaa ainakin minun mielestäni.