Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tekisit nyt toisin vastasyntyneen kanssa? Minä...
17.02.2006 |
Minä ottaisin vastasyntyneen vauvan sairaalassa viereen nukkumaan.
Silloin en uskaltanut ottaa, kun pelkäsin ruttaavani vauvan. Imetys makuulla oli myös alkuun vaikeaa.
Seurauksena oli, että kukaan meistä (isä, äiti tai vauva) ei nukkunut ekana yönä. Vauva varmasti pelkäsi yksin uudessa maailmassa. Hölmö olin!!!
Tämä tapahtui siis tokan lapsen kanssa. Eka vauva oli niin väsynyt keltaisuudesta ym. että nukkui kuin tukki.
Kommentit (31)
En päästäisi niin paljon vieraita kylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmannen vauvan kanssa toivon että ajatukseni alkuaikoina eivät olisi niin pahasti poissa lapsen luota ja vähemmän stressiä.
Kokoajan olivat nännissä ja lapsen niskassa kiinni... imetyksestä tuli kauhee stressi
älä pidä paljoa sylissä, ettei tule sylivauvaa. 2 vanhempaa sukulaistätiä neuvoi. Näin tein ja nyt 4 v ei juuri sylissä ole viihtynyt. Todella typerä neuvo. Seuraavaa pitäisin vaan koko ajan sylissa. Sitten kätilöt neuvoi sairaalassa, ettei kannata pitää sängyssä lasta, ettei se totu siihen. Turha neuvo sekin.
kumpa saisi joskus saman vielä kokea, mutta en voi saada enää lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuopuksen kanssa oli jo niin onnistunut paketti, että turha höslätä.
että anoppi (ja sitä kautta myös mieheni ja miehen sisko) on sitä mieltä, että lapsi ei elä ilma vettä :-/. Yritän saada oman maidon riittämään, ja näytän niille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muita juttuja kyllä tekisin, olisi täytynyt älytä muuttaa tilavampaa asuntoon ennen lapsen syntymää.
Olisi täytynyt älytä pakata sairaalakassi valmiiksi hyvissä ajoin (lapsi syntyi 2 vkoa etuajassa - mitään ei ollut valmiina, olihan siinä vielä aikaa...)
Oli nimittäin meidän poika sellainen tissimaakari ja äidissä kiinni, ettei ollut mitään mahdollisuutta jättää hoitoon koskaan.... Täysimettäisin nyt toista pidempään, enkä uskoisi neuvolan puheita niin sinisilmäisesti.. Ensimmäistä täysimetin vajaat 4 kk, kun neuvolassa sanottiin, että voin jo ruveta antamaan perunaa jne., kun poika muka niin laiha. Kaverille taas sanottiin, että voi ruveta antamaan jo perunaa, kun vauva on niin iso. pöh!
Seuraavalla kerralla itseluottamusta on enemmän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aikansa kutakin! kun vauva on, siitä on hyvä nauttia eikä haikailla vapaata elämää. Olin silloin nuori äiti, nyt hieman vanhempi ja viisaampi. vauvat ovat ihaninta elämässä! älkää hukatko siitä ajasta hetkeäkään!
siitä että kun maito lakkaa (antibiootit) niin sitä ei saa enää uudelleen nousemaan. Kiitos av:n oon vähän viisaampi nyt...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaduttaa kamalasti kun raahasin kesällä vasta 3vkon ikäistä vauvaa (tosin iso ja terve) ympäri kaupunkia (ostoksille ja kahville) kun luulin, että elämää täytyy jatkaa niin...
Sitten onneksi sairastuin (flunssaan, ja vauva onneksi ei!) ja jäin kotiin ja siitä lähtien ollaan oltu vaan rauhallisesti kotona, välillä käyty jossain yhdessä.
Lisäksi luottaisin itseeni enemmän, vaikka en kaikkea osaa ja tiedäkään, niin ainakin aikeeni ovat hyvät ja haluan lapseni parasta.
vauva tuntee olonsa turvalliseksi " omassa pesässään" . En stressaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta se, että vauvan myötä mikään ei muutu ja juostaan omissa menoissa kuten ennenkin, on vauvalle stressaavaa ja turvatonta. Tässäkin se kultainen keskitie taitaa olla paras.
Esikoisen kohdalla vein hänetä liikaa altistumaan pöpöille (vein näytille) ja kyllä sairasteltiinkin. Kuopus ei ole sairastanut 2 ekaan vuoteen MITÄÄN! Ei kuumeista päivää, ei ripulia ei yhtäkään oksennusta jne.
En nyt tän esikonkaan kanssa hirveesti pingottanut, mutta varmaan rennommin tulisi otettua toisen kanssa. Lisäksi luottaisin enemmän omaan vaistooni kuin neuvolan tädin höpötyksiin..
Vierailija:
Esikoisen kohdalla vein hänetä liikaa altistumaan pöpöille (vein näytille) ja kyllä sairasteltiinkin. Kuopus ei ole sairastanut 2 ekaan vuoteen MITÄÄN! Ei kuumeista päivää, ei ripulia ei yhtäkään oksennusta jne.
Me ei kanssa muuten viety vauvaa minnekään pitkään aikaan, ainakin 6 ellei 8 vkoa oltu ihan vaan kotona ja niin on muuten meidänkin lapsi ollut tosi terve! Yksi pieni nuhakuume oli 2-vuotiaana (sai pöpön isältään) ja sekin meni hetkessä ohi!
Itse uskon, että tuolla on todella on merkitystä!
Mikään ei ole ihanampaa kuin terveys!
T.21
Musta lapsien saamisessa ei oo ollu mitään mullistavaa. Ollaan menty molempien lapsien kanssa ihan rauhalliseen tahtiin, on pidetty sängyssä. Sairaalassa antoivat nukkua yöllä jos halusin nukkua ja vauva oli vauvalassa..
Oon menny välillä omia polkuja että jaksan ja vauvat on ollu pienestä saakka matkassa mukana.
Lapsien kasvuunkin on oltu jo vuosia valmiina koska ollaan puhuttu pääpiirteittäin pelisäännöt valmiiksi -ei pitäis olla suuria kasvatuseroja miehen kanssa. Elämä on seesteistä ja mukavaa.. Joku varmaan vois sanoo et meillä on helpot lapset?? :D
Alue: Aihe vapaa
Olisin paljon rauhallisempi. En panikoisi ja ottaisi joka asiasta stressiä.