Muita joita mikään ei kiinnosta?
Mua ei siis kiinnosta käytännössä yhtään mikään asia täällä maanpäällä. Todella vaikea siis motivoitua tekemäänkään mitään. Onko muita ja miten jaksatte käydä esim. töissä? Kun kaikkeen pitää suorastaan pakottaa itsensä niin väsyy pienemmästäkin ponnistuksesta.
Kommentit (7)
Mulla on kyllä masennusdiagnoosi mutta en tunne itseäni varsinaisesti masentuneeksi. Olen myös välillä tehnyt itsekseni masennustestejä netissä ja tulos on aina vakava masennus mutta jos itse kuvaisin oloani niin se olisi juuri se että en vain halua tehdä mitään. Voin pakottaa itseni mutta yhä vähemmän koska kun mikään ei tunnu miltään niin se tekeminen vie lähinnä vain energiaa. Tunnen itseni alieniksi ja ihmettelen mitä kamaa muut ihmiset vetää kun kaikki on niin iloisia ja pirteitä ja suunnittelevat ja tekevät kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kyllä masennusdiagnoosi mutta en tunne itseäni varsinaisesti masentuneeksi. Olen myös välillä tehnyt itsekseni masennustestejä netissä ja tulos on aina vakava masennus mutta jos itse kuvaisin oloani niin se olisi juuri se että en vain halua tehdä mitään. Voin pakottaa itseni mutta yhä vähemmän koska kun mikään ei tunnu miltään niin se tekeminen vie lähinnä vain energiaa. Tunnen itseni alieniksi ja ihmettelen mitä kamaa muut ihmiset vetää kun kaikki on niin iloisia ja pirteitä ja suunnittelevat ja tekevät kaikkea.
No mitä se masennus sun mielestä sitten on jos ei tuota? Väsymystä ja haluttomuutta ja mikään ei kiinnosta? Ei masennus tarkoita sitä että hirttoköysi kaulassa itketään tauotta pimeässä huoneessa.
Ei kiinnosta. Ajoin itseni täysin loppuun, niin pitkälle että halusin tehdä itselle virheettömän tekoihon (parikymppisenä), aina kun luulin löytäneeni täydellisyyden, aloin etsimään netistä tietoa maailmanlaajuisen täydellisyyden kaavoista varmistaakseni että olen oikeilla jäljillä. Menin kaikessa äärimmäisyyksiin. Sairaalloista, voisin sanoa. Väsyin, menetin toivon. Lopulta Jumala veti puoleensa ja käänsi tuon kaiken turhankin hyväksi. Tuo aika kesti vuosia, ja nyt on taas kulunut vuosia enkä ole haikaillut taakseni hetkeäkään. Sain uuden toivon, ja etsin sitä edelleen. Se on jotain todellista ja varmaa...
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kyllä masennusdiagnoosi mutta en tunne itseäni varsinaisesti masentuneeksi. Olen myös välillä tehnyt itsekseni masennustestejä netissä ja tulos on aina vakava masennus mutta jos itse kuvaisin oloani niin se olisi juuri se että en vain halua tehdä mitään. Voin pakottaa itseni mutta yhä vähemmän koska kun mikään ei tunnu miltään niin se tekeminen vie lähinnä vain energiaa. Tunnen itseni alieniksi ja ihmettelen mitä kamaa muut ihmiset vetää kun kaikki on niin iloisia ja pirteitä ja suunnittelevat ja tekevät kaikkea.
Tiedätkö mikä on masentuneisuuden määritelmä? Se ei ole vain suru ja alakuloisuus, vaan myös juurikin se ettei mikään kiinnosta eikä tunnu miltään. Masentuneena voi olla jopa hetkittäin iloinen, mutta se ei rakenna sen pidemmälle, aurinko on olemassa mutta se ei näy, se anna mitään toivoa. Jos sulla on tilkkanenkin toivoa, et ole masntunut.
Ei muakaan kiinnosta. Tai no kiinnostais vain hauskan pito ja rentoilu. En nyt tarkoita mitään kännäilyä tuolla hauskanpidolla vaan sellasta lomailua. Sellainen seurapiirijulkkisten elämä tyyliin kardashianit kun ei tarvi tehdä mitään epäkiinnostavaa.
Masennus?