Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lepytkö samantien kun hermoat lapselle?
16.02.2016 |
Sanotaan että kun hermostuu lapselle ja ärähtää, pitää samantien pyytää anteeksi. Yritän venyttää pinnaa tosi pitkään, ja sehän sitten napsahtaa katki jossain vaiheessa ja ärähdän taaperolle. Lapsi alkaa itkeä ja siinä kohtaa pitäisi ottaa syliin ja rauhoitella, mutta koska se oma raivo kumuloituu sieltä niin kaukaa, en hetkessä pysty leppymään.
Tänään meni hermot 1v2kk taaperoon kun oltiin tultu matkalta kotiin ja tämäpä purkaa tietysti stressin minuun vaikka matkalla onkin ollut ihan kivaa. Vinkui ja kiukutteli ja roikkui jaloissa koko päivän. Ärähdin että nyt äiti ei jaksa, ja nappasin lapsen syliin ja ulkovaatteita pukemaan että nyt lähdetään happihyppelylle. Lapsihan yltyi itkemään enemmän kun hermot meni itsellä ja kun oli puettu, istutin rattaisiin ja paiskoin vanttuita ja pipoja lattialle kun etsin sopivia lapsen käteen. Lopulta lähdettiin ulos ekat käteen osuvat mukana kun en kestänyt sitä rääkymistä.
Ulkona lapsi rauhoittui mutta itellä kiehu niin etten edes katsonut lapseen päin.
Paha mieli siitä kun en vain lepy heti. Tällä aiheutan varmasti luonnevikoja lapselle. Olen yksinhuoltaja ja lapsen kanssa 24/7, joten ei ole mahdollisuutta antaa lasta isälle ja mennä potkimaan kiviä pihalle vaan otan kaiken lapsen tunnekuohut vastaan joka hetki, pääsemättä koskaan ottamaan jäähyä.
Kommentit (3)
Hoidan omia lapsiani paljon yksin, kun mies joutuu tekemään pitkiä työmatkoja ulkomaille. Se on nimenomaan se huudon ja valituksen kumuloituminen, mikä on raskasta. Se, ettei kukaan muu reagoi eikä saa itse mitään taukoa.
Yritä keksiä itsellesi omaa aikaa.
Laita lapsi kylpyyn ja istu vieressä lehteä silmäillen. Liity kuntosaliin, jossa on lapsiparkki. Pyydä isovanhempia/ystäviä tms välillä auttamaan. Kun pääsee vähäksi aikaa kauemmas, jaksaa kiukuttelua paremmin.
Ei se tarkoita, että lapsi menisi pilalle, jos äiti joskus suuttuu. Tärkeintä on, että kun rauhoitutte, sovitte ja pahoitelet, että hermostuit. Ja että pystyisit olemaan lähellä lapselle vaikka suututtaisi, jos lapsi ahdistuisi tai pelästyisi erimielisyydestänne.
Kun minua joskus suututtaa, ajattelen, että " esitän" täydellistä äitiä, joka ei koskaan huuda vaan pysyy aina rauhallisena. Sillä pääsee sen kriittisen parin minuutin verran eteenpäin, että oma kiukkukin rauhoittuu.
Minulle on helpompaa, etten äksyile lapsille, kun huono omatunto on sitten niin paha heti äksähdyksen jälkeen.
Voimia.
Ventiloi asioita hyvien äitikavereiden kanssa myös niin huomaat, että kaikki hermostuvayät lapsiinsa joskus. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsenvahdit ja kuntosali/jumppa lapsiparkilla olisi kyllä aika ehdoton. Olen saanut muutaman lapsivapaan tunnin koko tänä aikana synnytyksestä alkaen siis, vain muutaman kerran. Toki niin on ollut että meillä käy kavereita ja sukulaisia ja leikkivät lapsen kanssa kun teen ite jotain muuta, mutta se ei ole vielä omaa aikaa koska olen silloinkin kuitenkin silmät ja korvat lapsessa kiinni.
Ventilointi hyvien äitikavereiden kesken on myös tosi hyvä :) Sitäkin tulee liian harvoin tehtyä, kun arki on niin tiivistä.
Lapsi on myös tosi kiinni minussa koska olen sen ainoa vanhempi, ja eroahdistuskaudet on sitä etten saa itse edes lehteä lukea kun lapsi on repimässä heti lehteä kädestä. On tyytyväinen vain kun istun lattialla vieressä ja olen "mukana" leikeissä, tai sylitän.
Juuri noi keinot millä pääsee ne kriittiset pari minuuttia yli, on tervetulleita. Uloslähtö on aina toimiva, mutta ois pitänyt tajuta pukea ja lähteä ulos jo ennenkuin itselläni meni hermo, niin ois ollut ihan kiva lenkki ja päivä pelastettu.
Alue: Aihe vapaa
Hae ajoissa apua. Ota neuvolaan yhteyttä. Olet pulassa, kun uhmaikä koittaa. Olen tosissani. Se on miljoona kertaa hermoja raastavampaa kuin tuo taaperovaihe.