Lue keskustelun säännöt.
Lyhyt 10-vuotias pituudestaan kärsivä poika
12.02.2016 |
Minulla on 10-vuotias (tänä vuonna 11-vuotta täyttävä) poika, joka on juuri ja juuri 130 cm pitkä. Poika on aina kasvanut hitaasti, mutta erityisesti viime ajat. Nyt hän on neljännellä luokalla koulussa j häntä luullaan yleensä esikoululaiseksi/päiväkodissa olevaksi kokonsa puolesta. Koulussa kaverit vähintään päätä pidempiä ja poikaa kiusataan paljon pituutensa puolesta. Nyt hän itkee iltaisin ja on masentunut kun ei vaan kasva. Koulussa sanotaan vain, että seurataan seurataan. Nyt aion kuitenkin viedä pojan yksityiselle endokrinologille, jotta saisin hänelle kunnon tutkimukset miksei kasva. Olisiko jollain kokemuksia lyhyestä lapsesta ja tai kasvuhormonihoidosta?
Kommentit (44)
En voi valitettavasti suositella ko. lääkäriä potilaan huomioon ottamisen puolesta.
Meille jäi olo, ettei hän kuuntele (jouduin oikomaan asioita hänelle isolla kädellä käynnin lopulla), hän puhui koko käynnin ajan lapsen metformin lääkkeestä melatoniinina (vaikka korjattiin asiaa), hän totesi että tuntuu hullulta ajatella että insuliini vaikuttaisi kenenkään mielialaan (<--- APUA - kuka tahansa löytää tutkimustuloksia vuosien ajalta näiden kahden yhteydestä!!!), hän sai kommenteillaan syömishäiriöisen normaalipainoisen lapseni tuntemaan itsensä lihavaksi (totesi: "et ole ainakaan riisikeppi") jne. jne. Empatia tai kuunteleminen eivät ole vahvimpia piirteitä. Jos ei se haittaa, go for it.
Minä olin todella pettynyt ja väsynyt käynnin jälkeen.
Suositelkaa muuten maksavalle asiakkaalle sopivia erikoislääkäreitä ja endokrinologeja, usko loppuu kun tällaisesta pitää maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä hyvä kokemus ko. lääkäristä. Hoitanut lapsemme pitkäaikaissairautta pitkään ja hyvin. On totta, että kommunikointinsa on välillä vähän tökköä, mutta ennemmin valittiin osaava, analyyttinen, tietoa omaava ja kokenut (tehnyt paljon tutkimusta ja seuraa kv-tasonkin tietoa) lääkäri varsinkin kun kyseessä tosi kapea erikoisala ja erikoistuminen.
Päätös hakeutua yksityiselle endokrinologille on erittäin hyvä ja oikea suunta, sillä lastenendokrinologi on kasvuun ja hormonitoimintaan erikoistunut lääkäri, joka osaa arvioida tilanteen kokonaisvaltaisesti.
Miten tutkimukset yleensä etenevät?
Yksityisellä vastaanotolla tai erikoissairaanhoidossa lapsen kasvua aletaan tutkia järjestelmällisesti. Tutkimuksiin kuuluvat tyypillisesti:
Kasvuhistoria ja käyrät: Lääkäri käy läpi neuvolan ja kouluterveydenhuollon mitat syntymästä asti. Erityisesti katsotaan niin sanottua kasvunopeutta (senttiä vuodessa) eikä pelkkää pituutta.
Vanhempien pituudet (perinnöllinen kasvu): Vanhempien pituuksien pohjalta lasketaan lapselle ennustettu kohdepituus, joka kertoo, millaista kasvua perimän puolesta voidaan odottaa.
Luuston ikä: Kämmenestä ja ranteesta otettava röntgenkuva paljastaa luuston iän. Jos luuston ikä on todellista ikää jäljessä, se viittaa usein myöhäiseen kasvupyrähdykseen (konstitutsionaalinen kasvuviivästymä), jolloin kasvu voi jatkua pidempään nuoruusiässä.
Laboratoriokokeet: Verikokeilla suljetaan pois yleisemmät syyt kasvuhäiriöiden taustalla, kuten keliakia, kilpirauhasen toimintahäiriöt ja puutostilat. Tarvittaessa voidaan tutkia myös kasvuhormonitasoja tai muita hormoneja.
Kokemuksia kasvuhormonihoidosta
Kasvuhormonihoito on lääketieteellinen hoito, jota käytetään vain silloin, kun tutkimuksissa todetaan todellinen kasvuhormonin puutos tai jokin muu lääketieteellinen syy (kuten Turnerin oireyhtymä tai tietyt syntymäpainoon/kokoon liittyvät kasvuhäiriöt, joissa kasvu ei ota kirimiskasvua).
Hoidon toteutus: Kasvuhormonia pistetään ihon alle päivittäin, yleensä illalla ennen nukkumaanmenoa. Vaikka pistäminen aluksi jännittää, lapset tottuvat siihen yllättävän nopeasti, ja nykyiset pistoskynät ovat hyvin helppokäyttöisiä ja ohuita.
Tulokset: Jos kyseessä on kasvuhormonin puutos, hoito tehoaa yleensä erittäin hyvin ja lapsi saa niin sanotun kirimiskasvun, jolloin hän saavuttaa normaalimman pituuden suhteessa ikätovereihinsa.
Jos hormonitasot ovat normaalit: Jos pojan hidas kasvu johtuukin perinnöllisestä viivästyksestä eikä varsinaista hormonipuutosta ole, kasvuhormonihoito ei ole välttämättä lääketieteellisesti perusteltua tai tarpeellista. Lääkäri arvioi tämän tarkasti.
Tärkeää tukea tässä hetkessä
Koulun vastuu: Vaikka koulussa on sanottu vain ”seurattavan”, koulukiusaamiseen on puututtava välittömästi nollatoleranssilla. Kouluterveydenhoitajaan, kuraattoriin tai rehtoriin kannattaa olla tiukasti yhteydessä ja vaatia konkreettisia toimia kiusaamisen lopettamiseksi.
Psyykkinen tuki: Koska poika itkee iltaisin ja on masentunut, hänen jaksamistaan kannattaa tukea myös ammattilaisen (esimerkiksi koulupsykologin tai terapeutin) avulla, jotta itsetunto ei kärsi pysyvästi vaikeasta elämänvaiheesta.
Meillä 10-vuotias lyhyt poika (131,5cm). Hänellä kasvu pysähtyi lähes kokonaan ensimmäisellä luokalla ja todettiin anemia. Sen jälkeen kasvu ollut hidasta, vaikka anemia hallinnassa. Mietin että pitäisikö mennä lääkäriin vai vielä seurata. Omalla käyrällään kyllä kasvaa, mutta häntä itseä harmittaa, kun aina luullaan nuoremmaksi.