Mikä musta tulee isona?

Tänä vuonna täytän 23-vuotta, enkä ole lukion jälkeen opiskellut yhtään mitään. Lukion jälkeen olen tehnyt töitä ruokakaupassa pari vuotta, lyhyitä duuneja ulkomailla, vapaaehtoistöitä Suomessa/ulkomailla, matkustellut aika paljon ja taas vähän perinteisempää tarjoilijan duunia.
Nuorempana halusin oikikseen, mutta se kaatui siinä että mulla on paha lukivika ja suomi ei ole ollut moneen vuoteen ykköskieli, joten suomenkielen kirjottaminen on heikkoa. Äidinkielen kävin uusimassa pari vuotta ylioppilaaksi kirjottamisen jälkee kun niin hävetti huono arvosana. Tätä edelsi yksityistunnit äidinkielestä. (nykyään hyvä ylioppilastodistus, mutta sillä ei Suomessa tee kauheasti)
Viime vuonna hain valtiotieteelliseen ja vaikka kävin valmennuskurssin ja luin kovasti, ei se ollut lähelläkään haluttua lopputulosta.
Mitä vanhemmaksi tulen sitä huonommaksi kirjoittajaksi tulen ja siten olen alkanut luopumaan yliopisto haaveista.
Nyt hain poliisikouluun, mutta sairasteluiden vuoksi ja huonon valmistautumisen takia lykkäsin hakua kahdella kuukaudella. Uskon että saan aikaiseksi luettua, mutta en silti tule pärjäämään kirjallisessa osiossa. Kuntokokeesta haluankin hyvät pisteet (kilpaurheilutausta monelta vuodelta), joten se ei vaadi kuin pikkasen kuntoutusta.
Olen aina ollut hyvä vähän kaikessa, mutta en missään tosi hyvä. Joten tämä karsii monet luovat alat pois, vaikka olisin niistä kiinnostunut varmasti kaikista eniten. (arkkitehti tms. =on käyty kokeilemassa)
Pärjään kuitenkin elämässä yleensä, olen sosiaalinen, kielitaitoinen, pidetty työpaikoilla ja saanut paljon vastuullisia tehtäviä, joten CV:ni on varsin hyvä. En kuitenkaan tule tällä menolla pääsemään mihinkään kouluun ja epätoivo on jo iskenyt...
Alkaa masentamaan väkisinkin, koska tiedän että luin esim viime vuonna ihan täysillä ja kävin yksityistunneilla ja valmennuksessa ja silti en päässyt lähellekkään (=uudelleen lukemisen aloittaminen siksi hyvin vaikeaa). Eikä ole kyse jännityksestä kokeessa tai mistään sellaisesta. Kestän hyvin paineita, on vain taidon puutteesta.
Yrittäjyys kiinnostaisi, esimerkiksi ravintolan perustaminen, mutta en koe että minulla olisi tarvittavat tieto taidot ja tuntuisi hyvin pelottavalta alkaa yrittäjäksi ilman minkään tasoista koulutusta.
Onko kellään vastaavia kokemuksia? Enää en jaksa edes miettiä mahdollista palkkatasoa, kunhan jonkun jollakin tavalla miellekkään alan löytäisi ja pääsisi takaisin suomalaiseen oravanpyörään.