Lue keskustelun säännöt.
Milloin ja missä sekä minkä ikäisenä kävit ensimmäisen kerran ravintolassa syömässä?
08.02.2016 |
Muistatko mitä tilasit syödäksesi ensimmäisellä ravintolareissullasi?
Itse olen isossa perheessä kasvanut ja syntynyt 60-luvun alussa, mutta muistelen, että ensimmäiset kerrat ravintolassa olivat vanhempieni ja sisarusteni kanssa, ja joskus 70-luvun puolella, jolloin ravintoloissa alettiin tarjoilla lounasaikaan ns. seisovasta pöydästä ruokaa. Menimme sunnuntaisin läheisen lomakylän ravintolaan syömään lounasaikaan seisovan pöydän antimia. Ensimmäisen kerran tavallisen ravintola-aterian pöytään tarjoiltuna muistelen nauttineeni keskikokoisen kaupungin ravintolassa, ja muistaakseni tilasin Wieninleikkeen ranskalaisissa perunoilla.
Kommentit (37)
Olen juossut ravintolan keittiössä pienestä pitäen. Isä keittiömestari, täti kylmäkkö. Olin varmaan noin 5v kun menimme ekan kerran ravintolaan perheenä syömään 1969.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan pienestä vauvasta asti ja oma annos on minulle tilattu siitä asti kun se nyt on ollut lapselle järkevä tilata. Isäni on ravintolatyöntekijä ja minua on raahailtu sinne vähän väliä,ensimmäisen kerran yksin n. 10 vuotiaana jossain hok-elannon ketjupaikoista(rosso/chicos yms)
Vierailija kirjoitti:
Ihan pienestä vauvasta asti ja oma annos on minulle tilattu siitä asti kun se nyt on ollut lapselle järkevä tilata. Isäni on ravintolatyöntekijä ja minua on raahailtu sinne vähän väliä,ensimmäisen kerran yksin n. 10 vuotiaana jossain hok-elannon ketjupaikoista(rosso/chicos yms)
Ja pieni olen ollut 90-luvun puolivälissä, 10 v. 2000-luvun alussa.
Noin 12 vuotiaana vuonna 2000 ja mäkkärissä. Meidät oli kutsuttu sinne syömään ilmaiseksi yhdet ateriat, kun olimme avuksi erään tapahtuman talkoissa. Perheen kanssa emme koskaan käynyt ravintoloissa.
Olen äitini kanssa käynyt baareissa ja ravintoloissa pienestä pitäen, mutta ensimmäinen varma muistikuva on siitä, että kävimme höyrylaiva Borella syömässä buffetissa. Tapahtuma-aika on 70-luvun puoliväli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4-vuotiaana kävin isovanhempien ja serkkujensa kanssa. Taidettiin kaikki lapset ottaa jotkut nauravat nakit ja ranskikset
En muista. Oon syntynyt '78 opiskelijaperheeseen, mutta sen verran pienenä on eka ravintolavisiitti ollut ettei siitä ole jäänyt muistikuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
11-vuotiaana Bulgariassa ja tilasin sienimunakkaan. Oli hyvää!
Me ei juurikaan käyty perheen kanssa ravintolassa syömässä. Muistan, että joskus 80-luvun alussa kun olin 7-8 vuotias kävimme kesämökkimme läheisyydessä olevassa seisovassa pöydässä syömässä useamman kerrankin. Seuraavat kerrat taisivat olla jollain lomamatkalla hotellin ravintolassa. Ensimmäistä kertaa ilman vanhempia kävin 19 vuotiaana kavereiden kanssa pitsalla ravintolassa, ei pitseriassa. Ja varmaan oli ensimmäisiä pitsoja mitä ikinä söin.
Omat lapset ovat syönneet ravintolassa ihan pienestä pitäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt 1966 ja ravintoloissa kävimme syömässä niin kauan kuin muistan. Äitini sukulaiset omistivat ravintoloita ja meilläkin harrastettiin ruuanlaittoa ja viinejä.
Ei varhaisin, mutta mukavin ravintolamuistoni liittyy ravintolaan nimeltään Punainen Hattu muistaakseni Aikatalossa Helsingissä. Ravintolassa oli kivan hämyinen tunnelma päivälläkin ja sieltä sai Lankkupihviä eli grillipihvin persiljavoilla ja ranskalaisilla. Kävimme useamman kerran syömässä sitä minun vaatimuksesta. Muistan että henkilökunta oli ihan täpinöissään, kun 4-5 vuotias pikkutyttö veti ihan innoissaan naamariin pihviä :)
Mun isosisko oli kauhea kranttu jo silloin ja halusi oikeastaan vaan syödä reekkoja ja jätskiä. Jos ravintolassa ei ollut reekkoja niin systeri kitisi ja halusi sellaisen jätskin jossa oli sellainen paperinen päivänvarjo. Usein se söi niitä annoksia parikin. Vanhemmilla oli kivaa kun toinen lapsi riehui sokerihumalassa ja toinen nukkui ravintolan sohvalla vatsa täynnä pihviä :D
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1966 ja ravintoloissa kävimme syömässä niin kauan kuin muistan. Äitini sukulaiset omistivat ravintoloita ja meilläkin harrastettiin ruuanlaittoa ja viinejä.
Ei varhaisin, mutta mukavin ravintolamuistoni liittyy ravintolaan nimeltään Punainen Hattu muistaakseni Aikatalossa Helsingissä. Ravintolassa oli kivan hämyinen tunnelma päivälläkin ja sieltä sai Lankkupihviä eli grillipihvin persiljavoilla ja ranskalaisilla. Kävimme useamman kerran syömässä sitä minun vaatimuksesta. Muistan että henkilökunta oli ihan täpinöissään, kun 4-5 vuotias pikkutyttö veti ihan innoissaan naamariin pihviä :)
Mun isosisko oli kauhea kranttu jo silloin ja halusi oikeastaan vaan syödä reekkoja ja jätskiä. Jos ravintolassa ei ollut reekkoja niin systeri kitisi ja halusi sellaisen jätskin jossa oli sellainen paperinen päivänvarjo. Usein se söi niitä annoksia parikin. Vanhemmilla oli kivaa kun toinen lapsi riehui sokerihumalassa ja toinen nukkui ravintolan sohvalla vatsa täynnä pihviä :D
Niin sen Lankkupihvin idea oli siis se, että se tarjottiin sellaiselta puulaudalta, mikä minusta oli hirmu hauskaa! Edellinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1966 ja ravintoloissa kävimme syömässä niin kauan kuin muistan. Äitini sukulaiset omistivat ravintoloita ja meilläkin harrastettiin ruuanlaittoa ja viinejä.
Ei varhaisin, mutta mukavin ravintolamuistoni liittyy ravintolaan nimeltään Punainen Hattu muistaakseni Aikatalossa Helsingissä. Ravintolassa oli kivan hämyinen tunnelma päivälläkin ja sieltä sai Lankkupihviä eli grillipihvin persiljavoilla ja ranskalaisilla. Kävimme useamman kerran syömässä sitä minun vaatimuksesta. Muistan että henkilökunta oli ihan täpinöissään, kun 4-5 vuotias pikkutyttö veti ihan innoissaan naamariin pihviä :)
Mun isosisko oli kauhea kranttu jo silloin ja halusi oikeastaan vaan syödä reekkoja ja jätskiä. Jos ravintolassa ei ollut reekkoja niin systeri kitisi ja halusi sellaisen jätskin jossa oli sellainen paperinen päivänvarjo. Usein se söi niitä annoksia parikin. Vanhemmilla oli kivaa kun toinen lapsi riehui sokerihumalassa ja toinen nukkui ravintolan sohvalla vatsa täynnä pihviä :D
IHANIA muisteloja sinulla ravintolakäynneistäsi lapsuudestasi.
Mihinkähän mun vastaus eilen hävisi...
Eli 60 -syntynyt ja jo tuolloin käytiin kerran kesässä lomakaupungissamme Hämeenlinnassa syömässä "hienosti" vaikka vanhemmat oli köyhiä duunareita - tosin 4v:nä mun lempiannos oli kaurapuuro:D
Talvisin kävin isän kanssa joka lauantai (kun äiti siivosi kotona) leffassa ja kahvilassa, tilattiin aina lettuja hillolla ja jäätelöllä.
Siihen aikaan taviksillakin oli varaa tällaiseen. Nyt olen keskituloinen ja käyn kerran vuodessa Suomessa ulkona syömässä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkään vanhempani eivät koskaan syöneet ravintolassa. Ainoa kerta vanhempieni kanssa ravintolassa oli heidän 30 v hääpäivän vietossa.
Oma eka kerta ravintolassa oli n. 10-vuotiaana, kun oltiin seurakunnan retkellä Helsingissä. Jossain Töölössä oltiin ja syötiin wiener-leike. Muistan, et oli huikean hyvää!! Omaan pikkukaupunkiin tuli pizzeria kasikytluvun lopulla ja siellä alettiin kavereiden kanssa lukiolaisina käymään.
Esikoinen taisi olla 6vkoa vanha, kun menimme vappulounaalle G.W.Sundsmanniin.
Noin 6-8-vuotiaana varmaan. Asuimme uudella asuntoalueella ja sen vieressä oli pieni ostari, jossa oli lähiökapakka. Siellä kävimme joskus sunnuntaisin syömässä ja muistan ottaneeni leivitetyn pihvin, jossa oli päällä ananasrengas. Pastaa (siis muuta kuin makaronilaatikkoa tai -velliä) söin noin 13-vuotiaana, kun paikkakunnalle tuli ensimmäinen "italialainen" ravintola. Annos oli spagettibolognese ja se oli niin tulista, että luulin pitkään, että italialainen ruoka on tosi pahaa. Pizzaa en uskaltanut ottaa sillä kerralla, se näyttikin niin oudolta, 80-luvun alussa :D
Vierailija kirjoitti:
Noin 6-8-vuotiaana varmaan. Asuimme uudella asuntoalueella ja sen vieressä oli pieni ostari, jossa oli lähiökapakka. Siellä kävimme joskus sunnuntaisin syömässä ja muistan ottaneeni leivitetyn pihvin, jossa oli päällä ananasrengas. Pastaa (siis muuta kuin makaronilaatikkoa tai -velliä) söin noin 13-vuotiaana, kun paikkakunnalle tuli ensimmäinen "italialainen" ravintola. Annos oli spagettibolognese ja se oli niin tulista, että luulin pitkään, että italialainen ruoka on tosi pahaa. Pizzaa en uskaltanut ottaa sillä kerralla, se näyttikin niin oudolta, 80-luvun alussa :D
Korjaan, tuolloin olen ollut kyllä jo 14 tai 15, koska 80-luku oli jo alkanut.
Olen käynyt vanhempieni ja pikkusisarieni kanssa syömässä ravintolassa pienestä pitäen, pääasiassa Helsingissä.
Aivan varma ensimmäisestä kerrasta ei ole, mutta ollessani 1v 2kk olimme Imatralla vierailulla ja silloin söimme päiväkävelyn yhteydessä Imatran Valtionhotellissa.
Tämä tapahtui 1970 ja siitä on maininta vauvakirjassa hauskan, tähän kuulumattoman, sattumuksen takia.