Lässyttävätkö kaikki terapeutit?

Tuntuu olevan yleinen piirre terapeuteille... Itseäni ärsytti se niin paljon ettei terapiasta ollut mitään hyötyä.

Hemmetti.

Olin jo päätymässä yhteen mutta sitten kun tuli kyyneleet silmissä selitettyä mihin tarvitsisin jeesiä ja tyyppi puhui ympäripyöreitä tunnelauseita tyyliin "minä näen että olet peloissasi" sellaisella äänellä jota mä käyttäisin ehkä erityisen tyhmän lapsen kanssa puhuessa - paitsi että en koska lässytys on musta karmeaa...

Kyllä mä näen jos terapeuttia mietityttää enemmän ostoslista kuin mun ongelmani, ja ymmärrän ihan hyvin että kukaan ihminen ei tee ole 100% suoritusta aina, mutta ei se "osaaottava" äänensävy paikkaa mitenkään.

Toimisikohan jos alottaisi sessiot niin että ilmottaisin että jos tulee lässytystä niin minä häivyn...?

No ei, nykyinen terapeutti mies, eikä se nyt oikeastaan lässytä. Ei myöskään se psykiatri, jolla kävin lausuntoa varten. Koita valkata tutustumiskäyntiä varten sellaisia, jotka ei puhelimessa lässytä, ei kai siinä muu auta.

Mulla on kokemusta kolmesta psykologista, joista kaksi oli juuri tuollaisia lässyttäjiä, jotka puhuivat hyvin pehmeällä ja lempeällä äänellä sekä "kauhistelivat" asioita (huom. mulle ei oo koskaan sattunut mitään kovin hirveää). Itseäni se turhautti suunnattomasti, sillä olen asiaorientoitunut pohdiskelija jonka on helpointa asettua vuorovaikutukseen ihmisen kanssa, joka kommunikoi selkeästi ja "tosiasioiden pohjalta". Olin tullut psykologin vastaanotolle pohtimaan, käsittelemään, työstämään ja pääsemään eteenpäin ongelmistani. Siksi näiden psykologien mitäänsanomaton tunnepuhe ja "sinulla on ollut kyllä ihan hirveän vaikeaa"-tyyliset kommentit eivät auttaneet mua ollenkaan...

Kolmas psykologi oli enemmän sellainen rempseä ja iloluonteinen. Mutta hänkään ei mielestäni ollut ammatillisesti kovin taitava...

Ravintoterapeutit kuuleman mukaan käy melkein päälle. Olis niin julmaa menoa.