G: Pidempään yhdessä olleet parit

meillä ollaan erinäisten vaiheiden kautta nyt sellaisessa tilanteessa että yhteiselo tuntuu oikein hyvältä, molemmilla on omat harrastukset ja tehdään niitä erillään. Kuitenkin yhteisiä kiinnostuksen aiheita on minkä parissa vietämme aikaa, osataan (yleensä)nauttia tavallisesta arjesta, muistutetaan toisiamme että eletään tätä hetkeä ja arvostetaan sitä. Seksiäkään ei puutu, se on ollut sellainen alue mikä on toiminut silloinkin vaikka on ollut vaikeampia kausia suhteessa. Lapsiakin on.

siis puhutaanko siellä omista kipeistä asioista TOISTEN ihmisten kuullen? Että mun pitäisi muutenkin aroista aiheista alkaa juttelemaan vieraiden ihmisten tuijottaessa....no way. Jos se tommosta on, parempi varata aika terapiaan....

yhdessä ollaan asuttu 22v, lapsia 4

valittaa tänne saa omasta suhteestaan, mutta jos kehuu ja on tyytyväinen ja onnellinen, niin heti av-n mielestä mies pettää. Uskaltaako tässä edes mainita miten onnelolinen itse on. Elämästä ei koskaan tiedä, mutta 20 vuotta meillä yhteistä eloa takana, lapsia kolme, joista vanhin jo 12 nuorin 4. Olemme myös hitsautuneet kovin yhteen ja elämä auvoista. Seksi luistaa paremmin kuin koskaan ennen, juurikaan emme riitele ja päälinjat ovat samansuuntaiset, moloemmilla riittävästä omaa aikaa ja harrastuksia. Aina silloin tällöin juttelemme syvällisiä ja uusiakin asioita puolisosta ilmenee :) Joka päivä yritämme vaalia hellyytää ja huomioida toista, se ehkä yksi iso perusta ja se että kunnioitamme toisiamme täysillä, se näkyy kaikesta. Olemme myös olleet ihan teineistä asti yhdessä ei ole kummalaakaan vakavia suhteita taustalla, joten ei tarvi menneitä miettiä, eikä olla mustasukkainen, kristillinen arvoperusta meillä tärkeä.

ei paranis tällai pyhäaamuna kirjotella kun on niin onnelolinen ym. :) koittakaa kestää virheet ;) t edellinen

Meillä on aika lailla sama maku ja arvot ja jos jossain ollaan eri mieltä niin sitten keskustellaan.



Me riidellään aika vähän, mutta yleensä riidat liittyy siihen, miten toinen toista eri tilanteissa kohtelee. Ei myöskään juuri riidellä rahasta, lasten kasvatuksesta eikä seksistä. Eikä sukulaisista.



Olisiko teillä jokin pitkään suhteeseen kuuluva kriisi päällä ja riitojen taustalla jotain isompaa ongelmaa?

Miten se on niin vaikea uskoa, että jokainen mies EI petä?

Tai että joillain voi olla oikeasti onnellinen parisuhde, mikä paranee vuosi vuodelta?

t. 19

valittaa tänne saa omasta suhteestaan, mutta jos kehuu ja on tyytyväinen ja onnellinen, niin heti av-n mielestä mies pettää. Uskaltaako tässä edes mainita miten onnelolinen itse on. Elämästä ei koskaan tiedä, mutta 20 vuotta meillä yhteistä eloa takana, lapsia kolme, joista vanhin jo 12 nuorin 4. Olemme myös hitsautuneet kovin yhteen ja elämä auvoista. Seksi luistaa paremmin kuin koskaan ennen, juurikaan emme riitele ja päälinjat ovat samansuuntaiset, moloemmilla riittävästä omaa aikaa ja harrastuksia. Aina silloin tällöin juttelemme syvällisiä ja uusiakin asioita puolisosta ilmenee :) Joka päivä yritämme vaalia hellyytää ja huomioida toista, se ehkä yksi iso perusta ja se että kunnioitamme toisiamme täysillä, se näkyy kaikesta. Olemme myös olleet ihan teineistä asti yhdessä ei ole kummalaakaan vakavia suhteita taustalla, joten ei tarvi menneitä miettiä, eikä olla mustasukkainen, kristillinen arvoperusta meillä tärkeä.