Lue keskustelun säännöt.
Olenko " ilkeä hoitotäti" ?
15.02.2006 |
Tuttavani tuo minulle lapsensa hoitoon muutamana päivänä viikossa useaksi tunniksi kerrallaan. Ihan sovitusti ja aika vaihtelee. Olen päättänyt että en anna lapselle (3v) meillä herkkuja ollenkaan. Vain ruokaa ja nimenomaan kunnon ruokaa, paljon kasviksia ym. Syy tähän on että aina kun näen lapsen vanhempiensa kanssa, hänellä on lähes aina kädessä tikkari, keksi, pulla, sipsipussi tms. (Eipä heillä aina se ruokapuolikaan ole kummoinen, usein kaupan pizzoja ja ranskalaisia.) En oikein jaksa ymmärtää miksi noin pieni pitää opettaa niin paljon herkkuja syömään ja sitten äiti ihmettelee miksei ruoka maistu ja kyllä on tyttö nykyään niin huono syömään.
Tässä eräänä päivänäkin äiti toi tytön meille ja sanoi että koita saada tyttö syömään. Oli tosin juuri äsken syönyt keksejä että koitas saada sitten ruoka maistumaan.... Hohhoijaa!
Kommentit (3)
ap. Minäkin tarjoan kunnon perussapuskaa hoitolaisille koska meillä sellaista syödään.Et ole yhtään ilkeä opettaessasi lapselle järkevää syömistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman lapsen kanssa ollut sama juttu: ruoka ei yleensä kiinnosta ja sanoo, että " ei jaksa" , vaikka edellisestä ruokailusta on aikaa eikä ruuassakaan pitäisi olla mitään vikaa. Jos siinä jutellessa lapioin ruokaa suuhun, se kelpaa. Minusta ollut parempi syöttää ja saada " ruoka" syödyksi kerralla, kuin päästää lapsi pois pöydästä ja odottaa, että tulee hetken päästä kyselemään esim. jogurttia.
Eli ohje lapsi saa jättää jos ei jaksa, pitää minusta katsoa sillä silmällä, että onko kyse tosiaan jaksamisesta vai jostain muusta syystä.
Jo parin lusikallisen jälkeen alkaa huuto: MÄ EN JAKSA SYÖDÄ! En tiedä onko väärin mutta minä sitten otan ja syötän tytön ja niinhän se koko ruoka menee, lähes aina. Ilmeisesti äitinsä luovuttaa heti kun tyttö sanoo ettei jaksa syödä. Olen usein tästä puhunut tytön äidille mutta ilmeisesti ei pidä syömistä niin tärkeänä asiana. ap