Mies vain kaverin kanssa, ei kotona juurikaan perheen kanssa

Kysyisin että olenko lapsellinen tai ylireagoinko kun mun mies siis ei ole oikeestaan koskaan kotona. Meillä on 2lasta ja lapset huutaa joka kerta että ei mene kun isäntä pukee vaatteet päälle koska haluavat varmasti enemmän viettää isänsä kanssa aikaa. Mies käy siis päivätöissä ja kun pääsee töistä lähtee heti kaverin kanssa ulos ja tulee illalla kun lapset on jo nukkumassa. Mulle aikoinaan sanoi että kun tekee töitä haluaa olla hetken rauhassa että mun pitää vahtia lapsia sen lisäksi että olin heidän kanssa kotona koko päivän jo ollu. Sitten kun vaihtui roolit eli mies jäi kotiin ja minä töihin, minun piti töiden jälkeen vielä siivota koti ja hoitaa lapset enkä saanut itse sitä hetken rauhaa mitä mieheni oli vaatimassa. Sit kävi nii että mun työsoppari loppu ja mies sai töitä ja sen jälkeen on ollut tätä. Ei viettänyt juurikaan aikaa ennen töihin pääsyä perheen kesken eikä juurikaan sen jälkeenkään. Aina lupaa että kyllä olen teijän kanssa viikonlopun tai huomenna, mutta siltikään koskaan ei ole. Hän haluaisi vetää vaa kaverinsa kanssa kaljaa ja siihenkin olen sanonut että et juo, nyt oli lääkärissäkin joutunut käydä ja maksa lähes vatsan kokoinen kaljan takia. Nyt on lopettanu sen juomisen ja vatsakin pienentynyt, mutta silti mäkättää että kaikissa normaaleissa perheissäkin isät saa tuoda kori kaupalla kotiin. Siis niin tämä kaverinsa tekee sekä isäpuolensa ja perustelee sen sillä. Hän myös kaljaa juotua väkivaltainen. Mies väittää että kaikki sanoo että olen lapsellinen kun haluan viettää vain aikaa perheen kesken. Kerroin hänelle myös vajaan viikon verran kun oli kipeänä että tämä on se mistä mä nautin ja mitä tahdon, kun oli kotona, olin silloin onnellinen. Mies siis edellises paikkakunnas jossa asuttiin vietti aikaa kalja kavereiden kanssa vaikka meillä silloin oli jo pieni vauva, hoidin häntä yksin joka päivä kun ukko tuli kotiin aina kännissä. Muutettiin pois sieltä toiselle paikkakunnalle tästä syystä ja meni pari vuotta todella hyvin. Sitten muutettiin isompaan asuntoon kun toinen lapsi syntyi ja mies löysi sieltä kaverin itselleen jonka kanssa hän nyt viettää vaa aikaa. Ollaan yritetty puhua kaikilla tavoilla eikä asialle tapahdu mitään, olen jopa kihlauksen tästä syystä purkanut ja harkitsen jo jopa muuttamista lasten kanssa pois kun se ihan se ja sama onko ukkoo vai ei. Jos ehdotan että tehtäis jotain yhdessä hänelle se ei sovi vaan joudun tekee sen pelkästään lasteni kanssa. En pääse juurikaan itse kuin käymään kaupassa yksin että hän vahtii lapsia vain sen parin tunnin ajan jonka kaupassa vietän matkojen päälle kun bussilla joutuu kulkemaan ja sen jälkeen lähtee heti ulos kun pääsen kotiin. Lähettelen paljon vihasia viestejä miehelleni mitä ei pitäs mun tehdä kun siiyö ei oi hyötyä mutta ei siitökään vaikka en lähettäisi. Hän käy vaan kotona vessassa ja lähtee taas ei kerkee edes kotona koskaan syömään samaan aikaan meijän kanssa. Silloin syötiin yhessä perheen kesken kun kuumeessa oli viikko sitten mut ennen sitä jouluna viimeks jolloin syötiin samassa pöydässa samaan aikaan. Sitten vaatii että pitäs seksiäkin saada kun ei edes vietä aikaa meijän kanssa ja jos kieltäydyn suuttuu mulle niin että hyvä ettei tavarat lennä. Mitä mun pitäs tehdä tän miehen kanssa? Nytkin lapset pyytää isiä tulemaan mutga kun mä voi asialle tehdä mitään kun on kaverinsa kanssa kaupungilla. Tämä kaverikin provosoi miestäni olemaan hänen kanssaan tai jos ei oo haukkuu mua sille tai selittää että mieheni on tossun alla yms mitä mies ei jaksa kuunnella. Mieheni myös auttaa kaveriaan joka asiassa mutta itse ei saa mitään apua juurikaan takasin päin. Auttakaa, oon epätoivonen jo. Anteeks pitkä ja sekava teksti.